Eliitin haluttomuus sitoutua yhteiskuntaan ruokkii radikalismia Yhdysvalloissa
Samassa veneessä vai ei?
Yhdysvalloissa on käynnistymässä maan historian kolmas vasemmistolainen aalto. Sen syynä on eliitin itsekkyys ja yhä tiukemmalle joutunut keskiluokka.
Abdul El-Sayedin voitto Michiganin demokraattien senaattoriesivaaleissa alleviivaa kasvavaa trendiä: demokraattien esivaaliäänestäjät ovat liukuneet vasemmalle.
El-Sayed, New Yorkin pormestari Zohran Mamdani, saman kaupungin kongressiedustajaehdokasDarializa Avila Chevalier ja lukuisat muut demokraatit Michiganista Coloradoon ovat osoittaneet sosialistisen retoriikan kasvavan vetovoiman.
Yhdysvalloissa vaikuttaa olevan käynnistymässä maan historian kolmas vasemmistolainen aalto.
Maa on aikaisemmin kokenut kaksi vasemmistolaisuuden kultakautta: progressiivisen aikakauden 1800-luvun lopulta 1920-luvun alkuun sekä New Deal ja Great Society -vuodet 1930-luvun alusta 1960-luvun loppuun.
Progressiivit näkivät valtavan maahanmuuton, urbanisaation ja teollistumisen vaativan uutta ja aktiivisempaa julkishallintoa. He toivat yhteiskunnan infrastruktuurin tiukemmin julkiseen kontrolliin.
Progressiivit säätelivät energiaa, vedenjakelua, liikennettä ja muita yhteiskunnan keskeisiä palveluita. He suosivat pankkien valvontaa, turvallisuussäännöksiä ja työntekijöiden oikeuksia. Liike sai kannatusta molemmilta pääpuolueilta leviten kaupungeista osavaltioiden tasolle ja lopulta myös liittovaltion toimintaan.
New Deal vahvisti yksilön ja valtion suhdetta. Se syntyi........
