Olympialaiset ovat osoittaneet, että Kuopio ei ole ainakaan vielä henkisesti valmis nousemaan Suomen johtavaksi urheilukaupungiksi. Johtavan urheilukaupungin kouluissa pitäisi pystyä seuraamaan urheilun kansallisia merkkihetkiä ilman epämääräisyyttä.

Savon Sanomat kertoi keskiviikkona, että Juankosken koululla peruttiin viikon lopulle suunniteltu oppilaiden yhteisöllisyyttä tukeva kisakatsomo rehtorin päätöksellä. Syynä oli Kuopion hallintojohtajan Tero Oinosen kommentti Savon Sanomille: Kuopion kaupungin työntekijät eivät saa katsoa Milano-Cortinan talviolympialaisia työaikanaan.

Sosiaalisen median perusteella muissakin kuopiolaisissa opettajanhuoneissa oli tulkittu Oinosen kommentti yksiselitteisesti: koulussa ei voi katsoa kisoja. Oinonen loivensi kommenttiaan, kun Juankosken koulun rehtorin tulkinta tuli julki. Kapulakielinen loivennus ei koulujen näkökulmasta paljon tarjonnut. Myös Kuopion kaupunginjohtajan Soile Lahden sinänsä kisakatsomomyönteisissä kommenteissa mentiin Oinosen kanssa samojen sanojen taakse. Kisakatsomoita voidaan kouluissa järjestää, jos ne kytkeytyvät opetussuunnitelman mukaiseen opetukseen.

Kukaan ei luvannut reilusti, että totta ihmeessä kisojen katsominen koulussa opettajan tai rehtorin johdolla on sallittua, kunhan opetussuunnitelman mukainen opetus ei siitä kärsi tai opetus järjestyy muuten opetussuunnitelman vaatimusten mukaisesti. Ero on iso. On täysin epärealistinen ajatus, että jokaisen vuosiluokan opetussuunnitelman mukaiseen opetukseen saa luontevasti kytkettyä olympiahiihdon tai -ampumahiihdon seuraamisen.Näin oli ajateltu Juankosken koulullakin. Rehtori Jukka Raiskinmäki kertoi Savon Sanomien jutussa ennen kaupunginhallituksen puheenjohtajan Aleksi Eskelisen (kesk.) ja Lahden kommentointia, että kisakatsomoa ei ollut laitettu vuosisuunnitelmaan, koska ajatus siitä tuli niin myöhään. Eikä se liittynyt "niin tiiviisti opetussuunnitelmaan".

Kaupungin työntekijöiden kuuluu tehdä palkkansa eteen työaikana töitä joka kaupungissa. Kuopion hallintojohtajan kommentti oli lähtökohtaisesti hyvä ja oikea. Opettajat ovat kuitenkin kaupungin suurimpia henkilöstöryhmiä, joten koulujen huomioiminen erikseen jo alussa olisi ollut ymmärrettävää ja tilannetta selkeyttävää.

Journalismiin kuuluu epäkohtien esiin nostaminen, mutta vähintään yhtä vahvasti myös ratkaisuhakuisuus.

Yhteisölliset tilanteet sykähdyttävien urheiluhetkien äärellä ovat kansallisesti merkittävää suomalaisuusliimaa. Suomi on juostu, hiihdetty, hypätty ja pelattu maailmankartalle kerta toisensa jälkeen. Suomalaisuus rakentuu jatkossakin osin niin, että suomalaiset seuraavat suomalaisten urheilijoiden edesottamuksia. Ensimmäinen ratkaisuehdotus: opetussuunnitelman valtakunnallisiin perusteisiin kirjataan jatkossa vielä selkeämmin, että kansallisesti merkittävien arvokisojen seuraaminen koulupäivän aikana on opetussuunnitelman mukaista toimintaa jokaisella vuosiluokalla peruskoulussa ja toisen asteen opinnoissa.

Lisää ratkaisuehdotuksia.

Jos kaupunkien tietoverkkojen kuormitus varsinaisten televisioiden hävittyä hankaloittaa arvokisojen seuraamista kouluissa, hankitaan kouluihin... televisioita.

Jos kaupungin työntekijöiden tasapuolinen kohtelu estää opettajia katsomasta arvokisalähetyksiä, ei poisteta arvokisojen seuraamismahdollisuutta oppilailta. Oppilaat katsokoot kisoja ja opettajat korjatkoot kokeita tai katsokoot kisoja katsovia oppilaita.

Kirjoittaja on päätoimittaja, joka ei ole opettanut tuntiakaan opettajaksi valmistumisensa jälkeen.

© Savon Sanomat