Kunnaneläinlääkäriä aina tarvitaan – ”Apu on juuri niin hyvä kuin sen saapumisaika”

”Kunnaneläinlääkäri pysyy maaseudulla vain, jos siellä on eläimiä ja niitä hoitavia ihmisiä. Siksi maataloustuottajan toimeentulo on meidän kaikkien etu ja turva”, kansanedustaja Petri Huru (ps.) kirjoittaa.

Kuva: Satakunnan Kansa

Kun lehmän poikimisessa on ongelmia tai koira on loukannut itsensä, soitetaan päivystävälle eläinlääkärille. Apu tulee, koska kuntien on lain mukaan järjestettävä kiireellistä eläinlääkäriapua kaikille eläimille kellon ympäri koko maassa.

Maatilojen väheneminen uhkaa kotimaista ruoantuotantoa ja huoltovarmuutta. Viime vuonna tiloja oli runsaat tuhat edellisvuotta vähemmän ja noin 500 tilaa luopui eläintenpidosta. Lypsytilojen määrä on puolittunut kymmenessä vuodessa. Vähemmän puhutaan siitä, että samalla murenee kunnaneläinlääkärijärjestelmän pohja.

Maaseudulla kunnaneläinlääkärin työ on rakentunut tuotantoeläinten varaan. Kun navetat tyhjenevät, työ vähenee, virkoja jää täyttämättä ja järjestelmän olemassaoloa on vaikeampi perustella. Työ on monipuolista ja erittäin tärkeää, mutta Suomen Kunnaneläinlääkäriliiton mukaan raskas työ ei houkuttele nuoria ja etenkin sijaisia on vaikea saada.

Kyse ei ole vain maaseudusta.

Yhä useampi kaupunkilainen ottaa koiransa mukaan esimerkiksi Lapin-lomalle, ollaan sitten hiihtämässä tai metsällä. Kun koira loukkaantuu tunturissa, apu on kunnaneläinlääkärin varassa, sillä esimerkiksi Inari–Utsjoen alueella yksityistä erikoistason palvelua ei ole. Laki velvoittaa kunnan järjestämään avun. Jos virka jää tyhjäksi, kipeä eläin joudutaan kuljettamaan satoja kilometrejä hoitoon ja eläinsuojelullisesti tilanne on vakava.

Siksi maatalouden kannattavuus on turvattava teoin. Ensinnäkin maatilojen ympäristösääntelyä ei saa enää kiristää. Tänä kesänä noin sata sika- ja siipikarjatilaa lisää siirtyi EU:n teollisuuspäästödirektiivin piiriin ja........

© Satakunnan Kansa