Asiantuntijalta: Nykyisen maatalouspolitiikan rinnalle tarvitaan vaihtoehtoinen tulevaisuuspolku

Tuomas Kuhmonen ja Katariina Souri korostavat, että Suomen ruokastrategiassa on välttämätöntä luoda kaksi polkua: volyymivetoisen ja vuorovaikutteisen ruoan.

Ilman omaa rahoituskehystä vuorovaikutteisen ruoan polku jää toteutumatta ja nykyiset negatiiviset trendit syvenevät.

Vuoteen 2040 mennessä tiloja olisi noin 13 000, kauppatase 7 miljardin euron miinuksella ja monimuotoisuusindikaattorit laskussa.

Kaksipolkuinen ruokastrategia voi kääntää trendit ja tehdä maataloudesta kestävämmän ja yhteisöllisen.

Suomen kansallinen ruokastrategia valmistui viime vuonna ja parhaillaan valmistellaan sen toimeenpanosuunnitelmaa. Ruokastrategian visiossa on kaksi polkua: volyymivetoisen ja vientiruoan polku sekä vuorovaikutteisen ruoan polku. Molempia malleja tarvitaan.

Toistaiseksi toimeenpanosuunnitelman valmistelua ei ole eriytetty kahden polun kesken. Riskinä onkin, että vuorovaikutteisen ruoan polulle ei synny kohdennettuja toimenpiteitä ja omaa rahoituskehystä, jolloin se jää kuolleeksi kirjaimeksi.

Tämä merkitsisi 2000-luvun kehitystrendien jatkumista. Maatalous- ja ruokapolitiikan keinovalikoima säilyisi ennallaan, jolloin myös toimenpiteiden vaikutukset jatkuisivat entisenlaisina. Vuorovaikutteisen ruoan polkua ei käytännössä syntyisi lainkaan.

Trendien jatkuminen tarkoittaisi sitä, että vuonna 2040 Suomessa olisi vain kourallinen maatiloja (13 000), maataloustuotteiden ja elintarvikkeiden kauppatase olisi yli 7 miljardia euroa miinuksella ja........

© Maaseudun Tulevaisuus