Lähes puolet kuudesluokkalaisista ei osaa uida – uimaan oppiminen ei saa kaatua kankeisiin uimahallikäytäntöihin

Jopa pikkutaaperoiden vanhemmat stressaavat, ehtiikö lapsi oppia lyhyen lumitalven aikana hiihtämään ja luistelemaan. Haluan lohduttaa: myöhemminkin ehtii, ja jos ei silloinkaan, niin ei se ole niin vakavaa.

Oikeasti tärkeää on vain uimataito, kuten viisas ystäväni totesi lasten liikuntakasvatuksesta jutellessamme.

Viime kesänä otsikot kertoivat surullisia hukkumisuutisia. Suomen uima- ja hengenpelastusliiton (SUH) mukaan viime kesän aikana hukkui yhteensä 45 ihmistä, mikä on vähemmän kuin viime vuosina keskimäärin, mutta hukkuneissa oli poikkeuksellisen paljon lapsia ja nuoria.

Yksi ikävimmistä tapauksista oli kolmen teini-ikäisen hukkuminen Kalajoen hiekkasärkillä heinäkuun lopussa. Nuoret olivat rantavedessä pallottelemassa, kun matalikko yhtäkkiä muuttui syvänteeksi.

Uutiset pakottavat miettimään, miten lasten kuolemat olisi voitu välttää.

On tärkeää totuttaa lapsia veteen pienestä pitäen ja harrastaa vesileikkejä yhdessä lasten kanssa. Valvonnassa ei saa lipsua. Jos aikuisia on monta, on tärkeää kommunikoida, kuka vahtii ketäkin.

Isompien ja jo itsenäisesti kulkevien lasten kanssa tilanne on mutkikkaampi. Häpeän vuoksi uimataidottomuudesta ei ehkä kerrota kavereille ja ryhmäpaine ajaa mukaan veteen.

SUH:n vuonna 2022 toteuttaman kyselytutkimuksen mukaan kuudesluokkalaisista uimataitoisia on vain 55 prosenttia. Kriteerin mukaan ihminen on uimataitoinen, kun hän syvään veteen hypättyään pystyy uimaan yhtäjaksoisesti 200 metriä, josta vähintään 50 metriä selkäuintia.

Sukupuolten välillä on eroa: kuudesluokkalaisista pojista uimataitoisia on 60 prosenttia, tytöistä 51 ja muunsukupuolisista vain 40 prosenttia.

Myös alueellisia eroja on: Ylen uutisen mukaan Oulussa ja Mikkelissä uimataitoisten osuus on valtakunnan kärkeä, yli 80 prosenttia.

Kunnallisiin uimakouluihin on vaikea päästä varsinkin suurissa kaupungeissa. Omaa kotikaupunkiani Oulua on kehuttava siitä, että kaikki lapset eskarilaisista kuudesluokkalaisiin pääsevät joka vuosi viikon mittaiseen uimaopetukseen.

Kun uusia uimahalleja rakennetaan, olisi tärkeää mahdollistaa pukeutuminen ja peseytyminen myös yksityisesti.

Koulun uimatunneille osallistuminen voi olla kiusallista, jos nuori ei ole sinut oman kehonsa kanssa.

Minusta yleinen uimahalli on kasvaville lapsille paras paikka saada realistinen käsitys, millainen on tavallisen ihmisen keho. Vartalossa saa näkyä eletty elämä pömppövatsoineen ja riippurintoineen, sektioarpineen ja suonikohjuineen.

Monelle murrosikäiselle, etenkin toisesta kulttuurista tulevalle tai transnuorelle, muiden edessä riisuutuminen voi kuitenkin olla ahdistavaa.

Kun uusia uimahalleja rakennetaan, olisi tärkeää mahdollistaa pukeutuminen ja peseytyminen myös yksityisesti. Hihalliset ja lahkeelliset uima-asut tulisi sallia. Saunaan voisi päästää uimapuvussa ilman erityistä merkkiäkin.

Lasten ja nuorten uimaan oppiminen ei saa kaatua kankeisiin käytäntöihin.

Harrastukset | "Ei pesäpallo henkeä pelasta vaan uimataito” ‒ kansalaistaito heikkenee, vaikka sen vaalimista edellytetään jopa opetussuunnitelmissa

Harrastukset | "Ei pesäpallo henkeä pelasta vaan uimataito” ‒ kansalaistaito heikkenee, vaikka sen vaalimista edellytetään jopa opetussuunnitelmissa

Yhteiskunta | Uimataidon voi oppia aikuisenakin – se ei kuitenkaan poista peruskoulun vastuuta opetuksesta

Yhteiskunta | Uimataidon voi oppia aikuisenakin – se ei kuitenkaan poista peruskoulun vastuuta opetuksesta

Yhteiskunta | Lukijalta: Uimataito on jokaisen suomalaisen perustaito

Yhteiskunta | Lukijalta: Uimataito on jokaisen suomalaisen perustaito

© Maaseudun Tulevaisuus