Asiantuntijalta: Kuka jatkaa, kun jatkajaa ei ole? Maatilan jatkaminen ei saa olla vain perimyskysymys

Maa- ja kotitalousnaisten Keskuksen puheenjohtaja Mervi Mäki-Neste kirjoittaa, että oletus maatilan jatkajasta on yhä vahva, vaikka sukupolvenvaihdoksia on vähän: vuosina 2015–2022 kotieläintiloilla tehtiin vain noin 90 vuodessa, kun tavoite on 250. Hän muistuttaa tilanteen olevan myös henkilökohtainen. Mäki-Neste peräänkuuluttaa ulkopuolisia jatkajia, neuvontaa, rahoitusratkaisuja ja asennemuutosta. Hänen mukaansa maatalousyrittäjyys on arvokas ammatti ja sen tulevaisuus tulee turvata.

Suomalainen maaseutu on täynnä tarinoita tiloista, jotka ovat kulkeneet sukupolvelta toiselle. On ollut selvää, kuka jatkaa – kuka ottaa vastuun, jatkaa työtä ja pitää maatilan elävänä.

Maatilojen sukupolvenvaihdosten määrä on Suomessa laskenut huolestuttavasti, mikä heijastaa maatalousyrittäjien kokonaismäärän vähentymistä. Esimerkiksi kotieläintiloilla tehtiin vuosina 2015–2022 vain noin 90 sukupolvenvaihdosta vuosittain, kun Suomen maatalouspolitiikan tavoitteena on 250 sukupolvenvaihdosta eli uutta yrittäjää vuodessa.

Mutta entä silloin, kun jatkajaa ei ole?

Moni maatila toimii kahden aikuisen varassa, ilman rintaperillisiä. Työ tehdään yhdessä, usein vuosikymmenten ajan, sitoudutaan maahan, eläimiin ja elinkeinoon – mutta samaan aikaan kasvaa hiljainen kysymys: mitä tapahtuu tämän jälkeen?

Yhteiskunnassa elää edelleen vahva oletus........

© Maaseudun Tulevaisuus