Kuumana käyvän ydinasekeskustelun juuret juontavat jo Kekkosen aikaan

Historia ei koskaan toistu samanlaisena, mutta usein sen tunteminen auttaa ymmärtämään nykypäivää. Tämä viisaus tuli jälleen kerran mieleen, kun mahdollisuudesta sijoittaa ydinaseita Suomeen leimahti poliittinen kiista.

Kategorinen ydinaseiden torjuminen oli keskeinen osa Suomen ulkopolitiikkaa pommin kehittämisestä aina Nato-jäsenyyteen saakka.

Asia kytkeytyy vahvasti myös presidentti Urho Kekkoseen, joka esitti suuren diplomaattisen aloitteensa Pohjolan ydinaseettomasta vyöhykkeestä vuonna 1963 ja uudisti sen 15 vuotta myöhemmin. Tavoitteena oli ydinasevaltojen takaama sopimus, jossa Pohjoismaat julistettaisiin pysyvästi ydinaseista vapaaksi alueeksi.

Ydinaseiden vastustaminen ja aseriisunta olivat Suomen tuon ajan ulkopolitiikan kulmakiviä. Pohjolan ydinaseettomasta vyöhykkeestä tuli suomalaisen diplomatian kestotarjous, jota lähettiläämme maailmalla........

© Maaseudun Tulevaisuus