Asiantuntijalta: Palomiesten reservi poikkeusoloihin on rakennettavissa – malli on olemassa mutta se vaatii päätöksiä

Juha Rautiainen arvioi, etteivät pelastustoimen voimavarat riitä poikkeusoloihin ja puolustustilan tehtäviin. Pohjois-Savossa pelastuslaitos ja reserviupseeripiiri kouluttavat reserviläisiä väestönsuojeluun ja huoltotehtäviin. Malli perustuu valmiuslain 116 §:ään, ja reserviä esitetään ylläpidettäväksi säännöllisellä koulutuksella ja harjoituksilla.

Suomen kokonaisturvallisuudesta käydään nyt vakavaa keskustelua. Muuttunut turvallisuusympäristö pakottaa kysymään, riittävätkö pelastustoimen voimavarat poikkeusolojen ja puolustustilan aikaisiin tehtäviin.

Rehellinen vastaus on, että eivät riitä.

Pelastuslaitokset eivät selviä jo normaalioloissakaan kaikista riskialueidensa tehtävistä riittävällä henkilöstöllä. Tilanne kärjistyy, jos kaupunkiin kohdistuu satoja droonihyökkäyksiä saman vuorokauden aikana. Samaan aikaan tarvittaisiin sammutusta, raivausta, ensihoitoa ja väestönsuojelua. Henkilöstöä ei yksinkertaisesti ole tarpeeksi.

Yksi pitkälti hyödyntämätön voimavara on kuitenkin jo olemassa. Suomessa on suuri joukko eläkkeelle siirtyneitä ammatti- ja sopimuspalomiehiä, joilla on poikkeuksellisen arvokas yhdistelmä osaamista. Heillä on varusmiespalveluksen kautta saatu sotilaallinen peruskoulutus ja työuran aikana kertynyt kokemus vaativista pelastus-, raivaus- ja johtamistehtävistä.

Tällaista osaamista ei synny hetkessä, eikä sitä voi korvata pikakursseilla.

Kysymys kuuluu, miten........

© Maaseudun Tulevaisuus