Kommentti|Viisi vuotta sitten sähköpostiini tulvineissa viesteissä luvattiin pitää ääntä rasismia vastaan. Nyt on hiljaista, kirjoittaa HS:n kulttuuri­toimittaja Ndéla Faye.

Black lives matter -töherrys Puotilan metroaseman edustalla Helsingissä vuonna 2020. Kuva: Lassi Rinne

En koskaan kaivannut anteeksipyyntöjä, vaan aitoa muutosta, kirjoittaa HS:n kulttuuri­toimittaja Ndéla Faye.

Vuonna 2020 Black Lives Matter -liike herätti toiveita muutoksesta.

Nyt rasismi on taas normalisoitunut ja lupaukset ovat unohtuneet.

Mitä vuoden 2020 lupauksista jäi jäljelle? Faye kysyy kolumnissaan.

Vuonna 2020 maailma pysähtyi pandemian myötä. Samoihin aikoihin roihahti maailman­laajuinen protestiaalto poliisin käsissä kuolleen George Floydin tapauksen jälkeen.

Black Lives Matter -liikkeestä tuli yksi aikamme merkittävimmistä kansalais­oikeus­liikkeistä. Sosiaalinen media täyttyi mustista neliöistä, solidaarisuuden symboleista, jotka myös herättivät kriittistä keskustelua niiden performatiivisuudesta.

Hetkellisesti näytti siltä, että maailma oli herännyt: kolonialismi­herrojen patsaita kaadettiin, ja systemaattista rasismia alettiin kyseenalaistaa........

© Helsingin Sanomat