Eilen 22.4. päättyneen Petteri Orpon hallituksen viimeinen kehysriihi tarjosi Pohjois-Karjalaan ilon aiheita liikkenneinvestointien kautta, mutta suuressa kuvassa oikeistohallitus jatkaa sillä linjalla, mikä sitä ideologisesti yhdistää: leikataan köyhiltä ja annetaan hyvin toimeentuleville.

Hallitusohjelmassa oltiin sitouduttu 215 miljoonan euron investointiin Karjalan radalle, tähän mennessä luvatusta on saatu 50 miljoonaa. Odotuksia oli siis jopa 165 miljoonan investoinneille, mutta nyt näyttää siltä, että tuosta tasosta jäädään. Julkisen talouden suunnitelma hyväksytään 30.4.2026, jonka jälkeen tarkat luvut ovat myös julkisia. Valtion talouden surkean tilanteen tietäen täytyy olla kuitenkin tyytyväinen siihen, että pitkäjänteinen edunvalvonta Pohjois- ja Etelä-Karjalan toimijoiden yhteistyöllä tuotti kuitenkin investoinnit Luumäki-Joutsenon kaksoisraiteen jatkamiseksi sekä Kesälahdelle Poiksillan kohtaamisraiteelle. Lisäksi radan pohjoisosiin Joensuun ja Nurmeksen välille on luvattu “toimivuutta ja välityskykyä parantavia investointeja” sekä sähköistämissuunnitelma Joensuun ja Uimaharjun välille. Nämä ovat etenkin Ylä-Karjalan teollisuudelle tärkeitä signaaleja.

Väylähankkeiden osalta osalta myönteisiä investointipäätöksiä saatiin:

valtatie 6 Kiteen Tolosenmäessä

valtatie 23 Heinävedellä

Karjalantien liittymä Juuassa

Ylämyllyn tiejärjestelyihin 49 miljoonan valtuutus

Näistä etenkin Ylämyllyn eritasoliittymä on ollut maakunnan edunvalvonnan kärkikohteita jo vuosia.

Muita Pohjois-Karjalan kannalta sinällään myönteisiä, mutta vielä aika täsmentymättömiä, asioita riihestä olivat:

Itäisen Suomen erityistalousalueiden kokeilulainsäädännön eteneminen

Maakuntien lentoyhteyksien turvaaminen (työryhmä)

Selvitys merituulivoiman kiinteistöverotuottojen osittaiseksi hyödyntämiseksi itärajalla sekä selvitys kuntien verotuottomenetyksistä puolustusvoimien vaatimusten vuoksi

Itä- ja Pohjois-Suomeen perustetaan valtion, paikallisten toimijoiden sekä Finngridin yhteiset työryhmät ylläpitämään yhteistä tilannekuvaa sähkön tulevasta kysynnästä ja tuotannosta alueilla.

Hallitus siis tunnistaa Itä-Suomen haasteita, mutta päätökset puuttuvat. Toivottavasti loppuvuoden lisätalousarviossa tai syksyn budjettiriihestä saataisiin vielä lisää konkretiaa myös muidenkin asioiden kuin väyläinvestointien osalta. Tässä vaiheessa on kuitenkin syytä ihan rehdisti kiittää hallitusta, että edes sen viimeisessä kehysriihessä, myös Pohjois-Karjala huomioitiin.

Mutta sitten siihen toiseen puoleen kehysriihen tuloksista. Niin tärkeitä kuin liikennehankkeet Pohjois-Karjalan saavutettavuuden ja teollisuuden toimintaedellytysten kannalta ovat, eivät ne yksin riitä nostamaan meitä, jos ihmiset täällä voivat huonosti. Orpon-Purran oikeistohallitus ei tunnu ymmärtävän, että kasvun edellytys ovat ihmiset.

Muutama poiminta tästä puolesta: sosiaali- ja terveyspalvelujen asiakasmaksuja korotetaan kautta linjan, siis sairaat maksavat. Kuntien valtionosuuksista leikataan ja tämä tulee näkymään niin koulutuksessa, varhaiskasvatuksessa kuin työllisyystoimissa. Erityisen rajusti hallitus on päättänyt iskeä sosiaali- ja terveysalan järjestöjen tekemään ennaltaehkäisevään työhön, josta tällä vaalikaudella on leikattu jo lähes puolet! Nämä kaikki päätökset tulevat näkymään myös Pohjois-Karjalassa. Kuntien ja hyvinvointialueen liikkumavarat ovat niin pienet, että emme mitenkään pysty paikallisesti helpottamaan tilannetta riittävästi.

Politiikka on aina arvovalintoja. Oikeistohallitus toimii, kuten sen ideologialle sopii. Hyvätuloisille ja suuryrityksille veronkevennyksiä, julkista sektoria ja kansalaisille yhteisiä palveluja heikennetään ja kaikista pienituloisimmat laitetaan maksajiksi niin sosiaaliturvaa leikkaamalla kuin palvelumaksuja korottamalla. Tällainen politiikka osuukin etenkin sellaisille alueille, joissa on korkea työttömyys ja paljon pienituloisuutta ja sairastavuutta.

© Uusi Suomi