Runebergin varjosta taivaan tuuliin
Tiina Käkelän esikoisromaani Fredrika (Aviador 2025) kertoo kansallisrunoilija Johan Ludvig Runebergin (1804-1877) puolisosta. Lievän hapuilun jälkeen teksti lähtee lentoon ja Fredrika jopa romaanin lopussa ilmojen teille:
”Fredrika lentää. Puku hänen yllään lepattaa ankarasti ja hameen kangas lyö reisiä vasten kovassa tuulessa, kädet ovat levällään pitkinä kuin siivet, nuttura hajoaa kohta.”
Fredrika lentää Euroopan yllä. Tuttuja paikkoja vilahtelee, hän kääntyy välillä selälleen kohti tähtiä ja antaa tuulen kuljettaa. Hän on vihdoin päässyt lentoon miehensä varjosta.
Johan Ludvigin eläessä Fredrika halusi usein matkoille, mutta ei juuri koskaan päässyt. Runebergia matkustaminen ei kiinnostanut. Vanhemmiten hän ei halunnut lähteä mihinkään paitsi metsästysretkille........
© Uusi Suomi
