Hyvä terveys, psyykkinen tasapaino ja fyysinen hyvinvointi ovat vahvasti sidoksissa luonto-olosuhteisiin sekä yhteiskunnallisiin rakenteisiin. Ihmisten hyvinvointi ei voi kasvaa, jos ympäristön kantokyky murenee. 

Kestävyys ja hyvinvointi ovat kaksi yhä merkittävämpää poliittista painopistettä, jotka limittyvät toisiinsa, mutta liian harvoin niitä käsitellään yhdessä. Hyvinvoinnin tarkastelussa sosiaalisten ulottuvuuksien merkitys on nousemassa esiin, mutta ympäristön ja luonnon tunnistaminen keskeisenä yksilön hyvinvointitekijänä on vielä tuntemattomampaa. Kestävyysajattelussa taas hyvinvointi on edelleen huonosti jäsennetty käsite. Molemmat nähdään erillään tärkeinä, mutta niiden erillään pitäminen uhkaa heikentää kummankin tavoitteiden toteutumista ja siksi niitä olisi jatkossa tarkasteltava yhä enemmän yhdessä.Sekä hyvinvointi että kestävyys tunnistetaan monimutkaisiksi ja arvolatautuneiksi kokonaisuuksiksi, jotka edellyttävät näiden arvojen ja etiikan näkyväksi tekemistä.

Suomessa on vahvaa osaamista hyvinvointivaltion rakentamisessa ja ekologisessa tiedossa. Kuitenkin esimerkiksi ilmastonmuutokseen tai biodiversiteetin heikentymiseen liittyvät päätökset eivät vielä juurikaan peilaa yhtenäisesti ihmisille todistetusti hyvinvointia tuottavia vaikutuksia. Pitää nostaa yhä enemmän esiin vaikkapa........

© Uusi Suomi