Operaatio Eeppinen raivo

Trump johdatti Yhdysvallat sotaan, jota amerikkalaiset eivät halua. Viestit sodan perusteista ovat olleet ristiriitaisia ja hämmentäviä. Eniten Trumpin näkemyksiin on vaikuttanut Benjamin Netanjahu.

Varhain sunnuntaiaamuna 1. maaliskuuta Iranin valtiontelevision uutistenlukija vahvisti kyynelehtien tiedon, jonka Yhdysvaltain presidentti Donald Trump ja Israelin pääministeri Benjamin Netanjahu olivat muutamia tunteja aiemmin kertoneet.

Islamilaisen tasavallan ylin johtaja, ajatollah Ali Khamenei oli kuollut. Uutistenlukijan sanoin ”juonut marttyyriyden suloista, puhdasta juomaa”.

Muillakin oli iranilaisille kerrottavaa.

”Iranilaiset veljemme ja sisaremme, ette ole yksin! Yhdessä palautamme Iranin mahtinsa päiviin”, Israelin ulkomaantiedustelupalvelu Mossad vannoi farsin kielellä pikaviestipalvelu X:ssä.

Samaan aikaan iranilaiset yrittivät suojautua, kun israelilaiskoneet pommittivat pääkaupunki Teherania ja muita maan kaupunkeja.

Pian seuraan liittyivät Netanjahu ja Trump, jotka kehottivat kumpikin omissa viesteissään iranilaisia kaduille.

”Kun me olemme lopettaneet, ottakaa valta käsiinne”, kuului heidän ohjeensa.

Yhdysvallat ja Israel käynnistivät iskuillaan Lähi-idän uusimman sodan. Yhdysvaltain puolustusministeriö antoi operaatiolle nimen ”Eeppinen raivo”. Sen tavoitteena on kaataa Iranin islamilainen pappisvalta ja tuhota sen ydinase- ja ohjusohjelma peruuttamattomalla tavalla.

Viestit sodan perusteista ovat olleet hämmentäviä. Trump kehui viime viikolla kansakunnan tilaa koskevassa puheessaan Yhdysvaltojen murskanneen Iranin ydinaseohjelman jo viime kesäkuussa maan tasalle. Samaan aikaan hänen Lähi-idän-neuvonantajansa Steve Witkoff väitti Fox-uutiskanavalle, että Iran on vain viikon päässä ydinasekelpoisen uraanin valmistamisesta.

Vielä kahta päivää ennen sodan aloittamista Witkoff ja Trumpin vävy Jared Kushner olivat neuvotelleet Genevessä Iranin valtuuskunnan kanssa uudesta ydinsopimuksesta maiden välille.

Neuvottelujen ei edes ollut tarkoitus onnistua, vaan tarjota Yhdysvalloille tekosyy hyökkäykseensä, kertoo niitä seurannut viranomainen The Guardianille.

Witkoff ja Kushner esittivät Iranille ehtoja, joiden he tiesivät olevan mahdottomia. Iranin olisi pitänyt tuhota jokainen uraanirikastamonsa, luovuttaa kaikki hallussaan ollut rikastettu uraani Yhdysvalloille sekä luopua ohjusten valmistuskyvystään.

Yhdysvallat johdatteli silti iranilaiset uskomaan, että Trumpin uhkaamien sotatoimien alkamista edeltäisi vielä vähintään yksi tapaaminen, jossa neuvotteluratkaisulle annettaisiin mahdollisuus.

Yhdysvaltojen keskustiedustelupalvelu CIA oli seurannut Ali Khamenein liikkeitä tiiviisti kuukausien ajan. Se sai selville, että hän osallistuisi lauantaiaamuna sotilas- ja pappisjohdon kokoukseen toimistossaan Teheranissa. CIA välitti tiedon Mossadille, ja Israelin koneet nousivat ilmaan.

Massiivinen ilmaisku tapahtui noin kello 9.40 paikallista aikaa. Se tappoi Khamenein ja useita hänen avainhenkilöitään.

Sota aloitettiin poikkeuksellisesti päivänvalossa, jotta mahdollisimman moni hallinnon jäsen olisi työpaikallaan. Ensi-isku keskittyi kortteleihin, joissa sijaitsi suuri osa hallinnon avainvirastoista. Khamenein hallintokeskus tuhoutui täysin.

Isku oli Israelin ilmavoimien kaikkien aikojen suurin yksittäinen hyökkäys. Noin 200 hävittäjäkonetta iski 500:aan Iranin johdon ja asevoimien avainkohteeseen.

Kun Iran vastasi omilla ohjus- ja drooni-iskuillaan Israeliin, Yhdysvallat riensi tärkeimmän Lähi-idän liittolaisensa tueksi.

Näin Trump saattoi myydä hyökkäyksen amerikkalaisille puolustussotana, jota Valkoinen talo ei aloittanut, vaan johon ryhdyttiin vasta Iranin hyökättyä Israelia ja Persianlahden arabimaissa sijaitsevia amerikkalaisia sotilaskohteita vastaan.

Iran menetti ensi-iskussa myös kykyään vastata hyökkäykseen omilla ohjuksillaan.

Jatko on silti kaikkea muuta kuin varmaa. Trump johdatti Yhdysvallat konfliktiin, josta voi kehkeytyä vaikea, pitkä ja verinen.

Hän teki sen, vaikka hyökkäyksen alla tehdyt mielipidetiedustelut osoittivat, että vain noin neljäsosa amerikkalaista kannatti sitä. Miksi?

Trumpin keskeisiä vaalilupauksia sekä ensimmäisen että toisen kautensa alla oli vetää amerikkalaissotilaat kalliista ja hyödyttömistä sodista maailmalla ja pitää heidät myös niistä erossa.

Vastauksia on monia, ja suuri osa niistä liittyy Trumpin henkilöön, arvioi ajatushautomo Carnegien vanhempi tutkija ja pitkäaikainen Lähi-idän rauhanneuvottelija Aaron Miller The Financial Times -lehdessä.

”Trump maalasi toimillaan itsensä nurkkaan ja joutui aloittamaan sodan, jota hän ei alun perin halunnut.”

Middle East Eye -uutissivuston perustaja ja päätoimittaja David Hearst vertaa Trumpin toimia Venäjän presidenttiin Vladimir Putiniin Ukrainan-hyökkäyksen alla neljä vuotta sitten.

Putin uskoi, että hyökkäyssota sujuisi yhtä kätevästi kuin Krimin valtaus vuonna 2014 ja Syyrian sodan kääntäminen Kremlin liittolaisen Bashar al-Assadin eduksi venäläisaseiden avulla.

Näin Putinille vakuutti hänen sisäpiirinsä, joka oli ollut toteuttamassa onnistuneita operaatioita.

Toisen presidenttikautensa aikana Trump on ympäröinyt itsensä entistä tiiviimmin samanlaisilla myötäilijöillä ja sotahaukoilla kuin Putin tuolloin. Trumpin ”sotaministerin” Pete Hegsethin strategisten julistusten ainoa ydin on, että amerikkalaissotilaat tappavat sankarillisesti ilkeät vihollisensa kaikkialla.

Uskooko Trump nyt vakuutteluja, että täsmäisku Iraniin tuo maalle uuden johdon, joka myöntyy Yhdysvaltojen vaatimuksiin ja päästää sen käsiksi öljyynsä kuten Venezuelassa, kun presidentti Nicolás Maduro suistettiin vallasta ja siepattiin Yhdysvaltoihin?

Venezuela-operaatio vahvisti Trumpin voittamattomuuden tunnetta ja sitä, että hän voi ottaa riskejä ilman seurauksia, arvioi washingtonilaisen Defense Priorities -ajatushautomon Lähi-itä-asiantuntija Rose Kelanic Middle East Eye -sivustolla.

Oma merkityksensä on myös Trumpin egolla, joka sietää huonosti loukkauksia. Wall Streetin pörssimeklarit alkoivat keväällä 2025 käyttää Trumpin tulliuhkauksista ja ulkopolitiikasta pilkkanimeä Taco (Trump Always Chickens Out), Trump jänistää aina.

Se on kalvanut Trumpia ilkeästi.

Eniten Trumpin näkemyksiin on silti vaikuttanut Israelin pääministeri Benjamin Netanjahu.

Kun Iran käynnisti oman ydinohjelmansa 1990-luvun lopulla, Israel määritteli sen heti eksistentiaaliseksi uhaksi, joka vaarantaa sen olemassaolon. Pääministeri Ariel Sharon määräsi jo vuonna 2003 Mossadin tekemään lopun siitä. Tuhoiskut Iranin ydinlaitoksiin sekä Iranin omien ja ulkomailta palkkaamien ydintutkijoiden salamurhat ovat jatkuneet siitä lähtien.

Netanjahu teki kaikkensa estääkseen maailman suurvaltoja solmimasta Iranin kanssa ydinsopimusta vuonna 2015. Se oli räätälöity pitämään Iran jatkuvasti vähintään vuoden päässä ydinaseen valmistamisesta. Netanjahu suostutteli Trumpin vetämään Yhdysvallat pois sopimuksesta heti tämän ensimmäisen presidenttikauden alussa, mikä käytännössä romutti sopimuksen.

Trumpin äänensävy Irania ja sen kanssa käytäviä uusia ydinaseneuvotteluja kohtaan muuttui jyrkästi heti sen jälkeen, kun Netanjahu viime joulukuussa vieraili tapaamassa häntä. Netanjahu esitteli Trumpille ”uutta tiedustelutietoa” Iranin aikeista. Yhteiset hyökkäysvalmistelut alkoivat välittömästi sen jälkeen.

Ydinkysymyksiin kuuluu, kuinka kauan­ Yhdysvallat ja Israel voivat jatkaa sotaa, jos Iran kieltäytyy antautumasta.

Kesäkuussa 2025 käydyssä ohjussodassa ne lopettivat yllättäen sotimisensa kahdentoista päivän kuluttua ilmoittaen saavuttaneensa strategiset tavoitteensa ja ”voittaneensa”.

Todellinen syy kuitenkin oli, että molempien ilmahyökkäysmateriaali ja ilmatorjuntaohjusvarastot olivat huvenneet hälyttävästi. Myös Israelin perusrakenteet kärsivät Iranin ohjus- ja drooni-iskuissa kovempia vahinkoja kuin sodan aikana ilmoitettiin.

Israelin mediaa valvoo nytkin sotasensuuri kuten kesällä 2025. Iranin tähän asti aiheuttamien tuhojen todellinen mittakaava ei siten ole selvillä. Tällä kertaa Israelin ja Yhdysvaltojen ensi-iskut näyttävät vaikuttaneen Iranin vastaiskukykyyn enemmän kuin kesällä 2025. Iranilla oli silti ennen sotaa 1 500–3 000 ballistista ohjusta.

Trump on arvioinut sodan kestoksi 4–5 viikkoa. Riittääkö hyökkääjien kyky pitää näin kauan jatkuvaa painetta Irania vastaan ja torjua sen vastaiskuja?

Arviot ovat ristiriitaisia. Yhdysvaltojen asevoimien komentaja, kenraali Daniel Caine esitti Trumpille viisi päivää ennen hyökkäystä oman karun arvionsa, The New York Times -lehti kertoo.

Yhdysvaltojen Lähi-itään keräämä sotavoima pystyy ”pieneen tai keskisuureen” iskuun, muttei pitkään sotaan. Iskuissa tullaan käyttämään niin monta ohjusta niin nopeasti, että Yhdysvaltojen varastot hupenevat hälyttävällä tavalla, kenraali Caine varoitti.

Jos Trump pysyy päätöksessään olla käyttämättä amerikkalaisia maajoukkoja, Iranilla on edellytykset sietää ilmaiskuja pitkäänkin, vaikka sen oma vastaiskukyky lamaantuisi. Kesän 2025 kenraaliharjoituksen jälkeen Iran on varustautunut huolellisesti pitkään sotaan.

Ja mikäli Iran sulkee vaikka vain viikoiksi Hormuzinsalmen, jonka kautta kulkee 20–25 prosenttia maailmanmarkkinoiden raakaöljystä, polttoainehinnat kaikkialla kallistuvat. Niin käy myös Yhdysvalloissa, eikä se tiedä hyvää Trumpille. Bensan hinta on talouden perusmittareita, joihin amerikkalaisäänestäjät reagoivat vahvasti.

Yhdysvalloilla ja Israelilla on käytännössä vähän keinoja ohjailla mahdollista vallanvaihdosta mieleisekseen. Vuonna 1979 vallasta suistetun šaahin poika, itseään Iranin laillisena hallitsijana pitävä Reza Pahlavi kärkkyy tilaisuutta palata maanpaosta Iraniin korvaamaan islamilaista komentoa.

Suuri osa iranilaisista vastustaa nykyhallintoa, mutta paluulla korruptoituneeseen ja kansalaisoikeuksia polkeneeseen šaahinvaltaan tuskin on laajempaa kannatusta, useat asiantuntijat arvioivat.

Harva iranilainen uskoo, että Trump tai hänen hallintonsa tuntee aitoa myötätuntoa heitä kohtaan tai on kiinnostunut heidän elinolojensa kohentamisesta. Netanjahu ja Israel vielä vähemmän. 

Euroopan johtajat tasapainoilevat lausunnoissaan

Useat Euroopan johtajat tuomitsivat Iranin vastaiskut, kun maata koskeva kriisi kärjistyi viime viikonloppuna.

He suhtautuivat myötämielisemmin Yhdysvaltojen ja Israelin ensi-iskuihin tai jättivät niiden kommentoinnin vähemmälle.

Ison-Britannian pääministeri Keir Starmer, Ranskan presidentti Emmanuel Macron ja Saksan liittokansleri Friedrich Merz vaativat sunnuntaina Irania lopettamaan ”holtittomat hyökkäykset”.

Yhteislausunnossa kolmen suuren eurooppalaisen maan johtajat pitivät kohtuuttomina Iranin vastaiskuja, jotka kohdistuivat myös sellaisiin maihin, jotka eivät olleet osallistuneet Yhdysvaltain ja Israelin suorittamaan hyökkäykseen.

Omassa lausunnossaan Starmer korosti, että Britannia ei osallistunut ensi-iskui­hin Irania vastaan. Britannia kuitenkin hyväksyi Yhdysvaltojen pyynnön tukikohtiensa rajattuun käyttöön Iranin vastaiskujen jälkeen, Starmer kertoi.

Hän perusteli ratkaisua sillä, että Iranin iskut osuivat lähelle brittiläistä henkilöstöä Bahrainissa sijaitsevassa sotilastuki­kohdassa. Starmerin mukaan päätös perustuu itsepuolustukseen ja on kansainvälisen oikeuden mukainen.

Omassa lehdistötilaisuudessaan Merz totesi, ettei hän halua ”läksyttää” liittolaisiaan. Merz kuvasi Iranin hallinnon sortaneen maata vuosikymmenien ajan ja tukeneen Hamasin ja Hizbollahin kaltaisia terroristiryhmittymiä Lähi-idässä.

”Jaamme Yhdysvaltojen ja Israelin kanssa tavoitteen näiden hallintojen terrorin lopettamisesta”, Merz sanoi Deutsche Wellen mukaan.

Suomen presidentti Alexander Stubb on vaatinut Irania neuvottelupöytään.

”Suomi tuomitsee Iranin oikeudettomat ja mielivaltaiset iskut alueen maihin. Jopa ne, jotka työskentelivät diplomaattisen ratkaisun eteen, ovat nyt kohteena”, Stubb kommentoi sunnuntaina sosiaalisessa mediassa.

Hän totesi lauantaina sodan alettua, että Suomi tuomitsee ”kaikki toimet”, jotka eskaloivat konfliktia alueella. Yhdysvaltoja ja Israelia Stubb ei maininnut nimeltä. 

Oletko jo tilaaja? Kirjaudu sisään tästä.

Väestötietojärjestelmässä on kaksituhatta ihmistä, joista viranomaisilla ei ole tuoretta tietoa. väestö 24. maaliskuuta heidät julistetaan kuolleiksi – yli 2 000 henkilöä on kateissa 5 MIN

24. maaliskuuta heidät julistetaan kuolleiksi – yli 2 000 henkilöä on kateissa

Jos ei osaa ollenkaan small talkia, pitääkö silti yrittää? keskustelukulttuuri Hei, me ei ollakaan tavattu – small talk on joillekin helppoa, toisille piinaa 13 MIN

Hei, me ei ollakaan tavattu – small talk on joillekin helppoa, toisille piinaa

Arkkitehtiopiskelija pakeni elokuvakouluun. Siellä hän kiinnostui ihmisistä. hän ”Kaikki pelkäävät paljastuvansa” – Aleksi Salmenperä kertoo, millaista elokuvien tekeminen oikeasti on 8 MIN

”Kaikki pelkäävät paljastuvansa” – Aleksi Salmenperä kertoo, millaista elokuvien tekeminen oikeasti on

Kun Mattiesko Hytönen kirjoittaa, häpeä on haaste. journalismi ”Painimaton pitää pölistä” – Mattiesko Hytösen mielestä nykymedia on liian varovaista 12 MIN

”Painimaton pitää pölistä” – Mattiesko Hytösen mielestä nykymedia on liian varovaista

if('undefined'!==typeof dfp){dfp.displayAdslot("dfp__native-card-1_2");}

if('undefined'!==typeof dfp){dfp.displayAdslot("dfp__native-card-1_3");}

if('undefined'!==typeof dfp){dfp.displayAdslot("dfp__native-card-1_4");}

© Suomen Kuvalehti