Yhdysvallat on tehnyt Iranin sodassa useita strategisia virheitä, Hannu Pesonen analysoi.

Yhdysvallat isännöi ensi kesänä jalkapallon MM-kisoja yhdessä Kanadan ja Meksikon kanssa. Presidentti Donald Trumpin mukaan niistä on tulossa – tietenkin – kaikkien aikojen hienoimmat.

Yhdysvaltojen ja Israelin raskaiden ilmaiskujen kohteena ollut Iran tuskin on mukana urheilujuhlassa Trumpin kanssa, vaikka sen joukkue kisoihin selviäisikin.

Trumpin oma sotapeli ei ole sujunut hyvin. Noin neljän viikon taisteluiden jälkeen moni asiantuntija on yhä vahvemmin sitä mieltä, että Trump ei ole pelkästään vedellyt rankkareita ohi vaan potkinut ne omaan maaliin.

Riippumatta siitä, mitä lähipäivinä tapahtuu Hormuzinsalmella, rauhanpyrkimyksissä tai taisteluissa, Trumpin sota on jo nyt aiheuttanut Yhdysvalloille useita vakavia epäonnistumista. Ne heikentävät Yhdysvaltojen asemaa Lähi-idässä ja laajemmin kansainvälisessä yhteisössä sekä siirtävät Valkoisen talon sodalle asettamat tavoitteet yhä kauemmaksi hämärään tulevaisuuteen.

Sodan lähtökohtana oli nujertaa Israelin vahvin ja vaarallisin vihollinen Lähi-idässä. Pääministeri Benjamin Netanjahu ja muutkin Israelin johtavat poliitikot ovat aina kokeneet Iranin islamilaisen tasavallan ja sen ydinohjelman eksistentiaaliseksi uhaksi.

Sodan ajoitus saattoi olla Mossadin aikaansaannosta. The New York Timesin lähteet kertoivat Israelin ulkomaantiedustelun johtajan David Barnean istuttaneen Netanjahun päähän ajatuksen, jonka mukaan nyt olisi vuosikymmeniin paras hetki lyödä Iran.

Islamilaisessa tasavallassa oli vuodenvaihteessa osoitettu mieltä harvinaisen laajasti. Barnea katsoi, että uskonnollinen johto ja sen pakkovaltaa kaduilla ylläpitävä vallankumouskaarti olivat heikoimmillaan koskaan.

Mielenosoitukset syttyivät talouskurjuudesta. Tyytymättömyys ei laajentunut todelliseksi kansannousuksi vain, koska sitä ei tuettu aktiivisesti ulkoa päin, Mossadin johtaja väitti. Hallinnolle jäi mahdollisuus tukahduttaa protestit surmaamalla tuhansia mielenosoittajia.

Yhdysvaltojen ja Israelin massiivisten ensi-iskujen jälkeen Mossadilla olisi keinot lietsoa kapina täyteen mittaan, Barnea vakuutti Netanjahulle. Oppositio yhdistyisi muutamassa päivässä. Onnistumiselle olisi ratkaisevaa, että Iranin tärkeimmät uskonnolliset, poliittiset ja sotilaalliset johtajat surmattaisiin heti. Sen jälkeen vallanvaihdos tapahtuisi nopeasti.

Netanjahu hyväksyi suunnitelman. Barnea esitteli sen Trumpin hallinnolle vieraillessaan Washingtonissa tammikuussa, The New York Times kertoo.

Huolimatta useiden amerikkalaisten tiedusteluasiantuntijoiden vakavista epäilyistä, Trump syöksyi mukaan Netanjahun hankkeeseen. Yhdysvalloilla ei vaikuttanut olevan mitään omaa strategista suunnitelmaa tai tavoitteita.

Hanke on mennyt pahasti pieleen.

Aamulla 28. helmikuuta käynnistynyt operaatio Eeppinen raivo tuntuu nyt ironiselta nimeltä. Yhdysvallat ja Israel ovat osoittaneet sodan kuluessa, että niiden asevoimat ovat täysin ylivoimaisia Iraniin verrattuna. Ne ovat ilmaiskuillaan murhanneet Iranin johtajia, murjoneet ydinlaitoksia ja ohjustehtaita ja saaneet aikaan valtavaa hävitystä.

Ero taktisten voittojen ja strategisen menestyksen välillä on kuitenkin suuri. Yhdysvallat on saavuttanut voittoja taisteluissa mutta ei politiikassa. Antiikin kreikkalaisten jumalien tapaan hyökkääjien raivo on osoittautunut pitkälti sokeaksi ja päämäärättömäksi. Hyökkääjät ovat mätkineet Irania kuin raivot härät saaden aikaan tuhoa muttei tulosta.

Vallanvaihdoksen avain oli Iranin korkeimman johtajan ajatollah Ali Khamenein tappaminen, hyökkääjät uskoivat. Heidän toiveensa oli, että pappis-, sotilas- ja poliittisen johdon kesken puhkeaisi sisäinen valtakamppailu, joka yhdessä kansannousun kanssa luhistaisi hallinnon.

Taktisesti hanke onnistui täydellisesti. Israel salamurhasi Khamenein sodan ensimmäisen tunnin aikana Yhdysvaltojen keskustiedustelupalvelun CIA:n tuella.

Trumpin kokematon sotakabinetti ei kuitenkaan osannut arvioida oikein, mikä ero vallitsee kansalaisten poliittisen tyytymättömyyden ja kansallisen itsemääräämisoikeuden puolustamisen välillä. Katteettomat lupaukset avusta ja valtava tuhoaminen ovat suunnanneet tyytymättömyyden Yhdysvaltoja ja Israelia vastaan.

”Iranissa on yhä kiihkeitä hallituksen vastustajia, mutta he eivät ole aseistettuja eivätkä saa kansaa kaduille. Ehkä noin 60 prosenttia iranilaisista haluaa vain parempia elinolosuhteita. He eivät pidä hallinnosta, mutteivät halua kuolla vastustamalla sitä. He pysyvät kotona”, arvioi ajatushautomo Atlantic Councilin tutkija Nate Swanson The New York Timesille. Hän kuului vielä viime heinäkuuhun asti Trumpin Iran-neuvottelijoihin.

Khamenein murha oli erittäin suuri strateginen virhe, sanoo Israelin asevoimien tiedustelupalvelun entinen Iran-pääanalyytikko Danny Citrinowicz. The Times of Israel –lehdelle haastattelun antanut Citrinowicz on nykyään Israelin kansallisen turvallisuustutkimusinstituutin vanhempi tutkija.

Khamenei oli vuosikymmenten ajan tasapainottava voima, joka esti Iranin jyrkintä sotilas- ja pappisjohtoa viemästä maan ydinaseohjelmaa päätepisteeseensä asti. Hän julisti vuonna 2005 fatwan, joka kielsi ydinaseet syntinä. Khamenein vastustus joukkotuhoaseita vastaan juonsi juurensa Iranin ja Irakin sotaan 1980-luvulla, jossa Irakin diktaattori Saddam Hussein tapatti kymmeniätuhansia iranilaisia hermo- ja sinappikaasuilla.

Khamenein johdolla Iran loi teoreettisen kyvyn rakentaa ydinase, mutta pidättäytyi sen valmistamisesta. Uhkan oli määrä toimia pelotteena, joka hillitsisi Yhdysvaltojen ja Israelin hyökkäysaikeita. Tätä kauhun tasapainoa Khamenei käytti vuosikymmenien ajan taitavasti hyväkseen.

Strategia toimi viime kesäkuuhun asti. Silloin Israel ja Yhdysvallat hyökkäsivät yllättäen Iranin ydinlaitoksia vastaan. Kahdentoista päivän sodan jälkeen Khamenei määräsi silti hallintonsa jatkamaan ydinneuvotteluja Yhdysvaltojen kanssa.

Genevessä käydyt neuvottelut olivat pitkällä, kun uusimmat iskut alkoivat. Trump esitti sotaan lähdön syyksi sen, että Iran uhkaa Yhdysvaltojen turvallisuutta.

Neuvotteluihin osallistunut Britannian pääministerin kansallisen turvallisuuden neuvonantaja Jonathan Powell ei kuitenkaan nähnyt tuolloin mitään merkkejä Iranin hyökkäysaikeista, Guardian-lehti kirjoittaa. Hän ei myöskään nähnyt, että Iran olisi aiheuttanut välitöntä uhkaa ydinohjelmallaan.

Danny Citrinowicz väittää, että Iran olisi itse asiassa tullut Genevessä merkittävästi vastaan. Se piti kiinni oikeudestaan rikastaa uraania, mutta ilmoitti suostuvansa siihen, ettei sitä varastoitaisi Iraniin. Se oli tärkeä myönnytys, joka olisi käytännössä estänyt ydinaseen rakentamisen ja täyttänyt siten Yhdysvaltojen ja Israelin tavoitteet.

Muun muassa Powell oletti, että neuvotteluja jatkettaisiin tältä pohjalta. Yhdysvallat ei kuitenkaan ottanut tarjousta tosissaan. Trump oli vakuuttunut, että Iran antaisi kokonaan periksi, jos sitä painostettaisiin tarpeeksi.

Sota on jättänyt Iranille käytännössä kaksi mahdollisuutta. Se voi joko luopua kokonaan ydinohjelmastaan tai kiihdyttää sitä ydinasetta kohti. Tutkija Danny Citrinowiczin mielestä Yhdysvallat ja Israel ovat hyökkäyksellään osoittaneet, että välitilaa ei ole.

”Mahdollisuudet Iranin hallinnon kaatamiseen ovat heikot, eivätkä aseelliset iskut estä Irania saamasta ydinasetta vaan päinvastoin ajavat sitä kiihdyttämään ydinaseohjelmaansa.”

Iranin johto korvasi Khamenein hänen pojallaan, isäänsä jyrkemmällä Mojtaba Khameneilla. Israelin ja Yhdysvaltojen täsmäiskujen seurauksena myös Iranin vallankumouskaartin johtoon on noussut entistä kovemman linjan sotilaita.

”Israel ja Yhdysvallat ovat todellakin toteuttaneet eräänlaisen hallituksenvaihdoksen Iranissa. Korkein uskonnollinen johtaja on korvattu vallankumouskaartilla. Se tarkoittaa, että Iranin linjaukset eivät enää perustu uskontoon vaan sotilaallisiin ja strategisiin tavoitteisiin”, Israelin asevoimien radion sotilasasiantuntija Amir Bar Shalom arvioi.

Päätöksiä tekevät Shalomin mukaan jyrkintä ja taipumattominta Yhdysvaltojen ja Israelin vastaista linjaa edustavat parlamentin puhemies Mohammad Bagher Ghalibaf sekä vallankumouskaartin komentaja Ahmad Vahidi. Maltillisemmaksi arvioitu presidentti Masoud Pezeshkian on syrjäytetty sivuraiteille.

Sota on todennäköisesti saanut heidät vakuuttumaan, että Iran voi selviytyä tulevaisuudessa vain samaan tapaan kuin Pohjois-Korea. Se on tehnyt itsensä immuuniksi hyökkäyksille ydinaseella.

Kovan linjan edustajien argumentti on, että Khamenein linja ei tuottanut tuloksia. Yhdysvallat ja Israel voivat mielensä mukaan hyökätä Iranin kimppuun niin kauan kuin Iranilla ei ole omaa ydinpelotetta. Mitä pitemmälle Iranin pommittaminen jatkuu, sitä enemmän tämä linja saanee kannatusta.

Tutkija Danny Citrinowicz arvioi The Times of Israelin haastattelussa neuvottelemisen vaikeaksi, koska luottamus osapuolten välillä on niin heikko.

”Iranin kannalta katsottuna he suostuivat neuvottelemaan ydinohjelmastaan kahdesti, ja kummallakin kerralla Yhdysvallat ja Israel hyökkäsivät.”

Israel ja Yhdysvallat olisivat tulleet paremmin toimeen Khamenein kuin hänen seuraajiensa kanssa, Citrinowicz tiivistää.

”Khamenei vastusti jyrkästi Yhdysvaltoja ja Israelia. Mutta hänen linjansa oli ennustettavissa ja hän veti selvät rajat Iranin toimille. Nyt meille on tarjolla terästetty versio Khameneista: jyrkempi ja kostonhaluisempi.”

”Trump oli vakuuttunut, että Iran antaisi kokonaan periksi, jos sitä painostettaisiin tarpeeksi.”

”Trump oli vakuuttunut, että Iran antaisi kokonaan periksi, jos sitä painostettaisiin tarpeeksi.”

Trumpin ja Netanjahun pikavoittolaskelmat perustuivat siihen, että Yhdysvallat ja Israel murskaavat hetkessä Iranin kyvyn vastata hyökkäyksiin omilla ohjusiskuillaan.

Kesäkuussa 2025 käydyssä sodassa Yhdysvallat ja Israel lopettivat yllättäen sotimisensa kahdentoista päivän kuluttua ilmoittaen ”voittaneensa” ja saavuttaneensa tavoitteensa”

Todellinen syy oli, että molempien aseet olivat huvenneet hälyttävästi. Yhdysvallat käytti muun muassa tuolloin arviolta 150 tehokkainta Thaad-torjuntaohjusta, arvioi ajatushautomo Center for Strategic and International Studies.

Se vastasi neljäsosaa suurvallan koko varastosta. Niitä ei ollut ehditty täyttää ennen kuin uusi sota alkoi.

Iranin kyky jatkaa ohjushyökkäyksiään ja täydentää niitä drooniparvilla on yllättänyt hyökkääjät. Israel ilmoitti jo maaliskuun puolivälissä, että ballististen ohjusten torjumiseen käytetyt ammukset ovat uhkaavan vähissä, väittää yhdysvaltalainen tutkivan journalismin uutissivusto Semafor viranomaislähteisiinsä vedoten.

Arvioita tukee se, että viime päivinä yhä useampi Iranin ohjus on läpäissyt Israelin ohjuspuolustusjärjestelmät. Niiden osumat ovat aiheuttaneet vahinkoja sekä suurkaupungissa Tel Avivissa että Israelin oman ydinasetuotannon keskuksen lähellä Dimonassa ja Aradissa.

Iran on hyökännyt Israelin lisäksi myös Persianlahden arabimaita vastaan. Myös niiden torjuntaohjukset tulevat samoista amerikkalaistehtaista kuin Israelin ja Yhdysvaltojen.

”Taikakeinot eivät kuulu puolustusministeriön kykyihin. Niitä ei voi korvata hetkessä. Se kestää vuosia”, sanoo ajatushautomo Stimson Centerin vanhempi tutkija Kelly Grieco Military Times -lehden haastattelussa.

Jos tahti on nyt samanlainen kuin kesällä 2025, Yhdysvallat kuluttaa puolet koko torjuntaohjuskalustostaan 4–5 viikossa, Grieco arvioi.

Iran kykenee valmistamaan liukuhihnoiltaan kuukaudessa noin 10 000 Shahed-droonia, joiden torjuntaan suuri osa järeistä ilmatorjuntaohjuksista kuluu.

Drooni maksaa 20 000–50 000 euroa, torjuntaohjus jopa neljä miljoonaa euroa.

Yhdysvallat on jo joutunut siirtämään Thaad-järjestelmiään Etelä-Koreasta Lähi-itään.

Se saattaa heikentää luottamusta Yhdysvaltoihin Etelä-Koreassa, varsinkin jos Pohjois-Korean diktaattori Kim Jong-un tulkitsee sen voitokseen.

Yhdysvaltojen puolustusministeriö on myös torjunut kaikki Persianlahden arabimaiden pyynnöt saada pikaisesti uusia ohjuspuolustusjärjestelmiä.

Se on omiaan horjuttamaan alueen valtioiden uskoa Yhdysvaltojen kykyyn ja haluun suojella niitä.

Persianlahden valtiot uskoivat, että niiden alueille perustetut amerikkalaiset sotilastukikohdat lisäisivät niiden turvallisuutta Irania vastaan. On käynyt päinvastoin: suuri osa Iranin ohjusiskuista on kohdistunut niiden alueelle.

Samalla Persianlahden maat ovat huomanneet, ettei Yhdysvallat pysty pidättelemään Israelia iskemästä minne haluaa.

Yhdysvallat on käyttänyt jo kymmeniä miljardeja dollareita sotaan, johon sen kaiken järjen mukaan ei olisi pitänyt ryhtyä lainkaan.

Trumpin sodanjohto on osoittautunut sarjaksi arvaamattomia ja epäloogisia tekoja ja julistuksia, jotka ovat usein täysin ristiriitaisia niitä edeltäneiden kanssa. Kenties absurdein on tapa, jolla Valkoinen talo pyrkii hillitsemään öljyn maailmanmarkkinahintojen nousua.

Iranin suljettua Hormuzinsalmen valtiovarainministeri Scott Bessent ilmoitti, että Yhdysvallat poistaa tilapäisesti pakotteet Venäjän raakaöljyä kuljettavien tankkerien varjolaivastolta ”edistääkseen maailman energiamarkkinoiden vakautta.”

Samasta syystä myös Iranin öljytankkerit saavat matkata Yhdysvaltojen häiritsemättä läpi Hormuzinsalmen, Bessent sanoi uutiskanava CNBC:n haastattelussa.

Yhdysvallat on kohdistanut Iraniin vuosikymmeniä tiukkoja öljypakotteita. Suuren osan nyt pakotteista vapautetuista Iranin öljytankkereista omistaa sama vallankumouskaarti, jota Yhdysvallat yrittää sodassa kaataa päävihollisenaan.

Yhdysvaltojen hankalimmat pitkäaikaisvahingot eivät silti ole aineellisia, arvioi Oxfordin yliopiston maailmanhistorian professori Peter Frankopan Middle East Eyelle.

”Yhdysvaltojen suurin ongelma pitkällä tähtäimellä on hankkia takaisin se uskottavuus, jonka se menetti aloittamalla sodan ajattelematta ollenkaan mitä tapahtuu seuraavaksi.”

Oletko jo tilaaja? Kirjaudu sisään tästä.

Sata vuotta täyttävä Erik Bruun on suomalaisen graafisen suunnittelun rakastetuin tekijä. SK:n parhaat Erik Bruun täyttää sata vuotta – hyvän tuulen mestari sai norpankin hymyilemään 1 MIN

Erik Bruun täyttää sata vuotta – hyvän tuulen mestari sai norpankin hymyilemään

Jon Fossen Minä on toinen ja Jukka Kärkkäisen Kappale kauneinta Suomea ovat tasokkaita ja koskettavia saavutuksia. kirja-arvostelut Aikamme parasta proosaa – Jon Fossen Minä on toinen ja muut kulttuurin viikon arviot 1 MIN

Aikamme parasta proosaa – Jon Fossen Minä on toinen ja muut kulttuurin viikon arviot

Korkeimman oikeuden tuomio poikkesi aiemmista. Kansanedustaja sai sakot kiihottamisesta kansanryhmää vastaan. sananvapaus Korkein oikeus: Päivi Räsänen solvasi homoja – sakkoja kiihottamisesta kansanryhmää vastaan 3 MIN

Korkein oikeus: Päivi Räsänen solvasi homoja – sakkoja kiihottamisesta kansanryhmää vastaan

pelit Kuka toimintatähti tunnetaan myös nimellä ”The Muscles from Brussels”? Testaa tietosi visassa 1 MIN

Kuka toimintatähti tunnetaan myös nimellä ”The Muscles from Brussels”? Testaa tietosi visassa

if('undefined'!==typeof dfp){dfp.displayAdslot("dfp__native-card-1_2");}

if('undefined'!==typeof dfp){dfp.displayAdslot("dfp__native-card-1_3");}

if('undefined'!==typeof dfp){dfp.displayAdslot("dfp__native-card-1_4");}

ulko- ja turvallisuuspolitiikka

© Suomen Kuvalehti