Järjestökentän byrokratia johtuu valtion toimista – Rydmanin inhokki on tehokkuusvaatimusten tulos
Sotejärjestöt tikunnokassa
Valtio on itse ollut ajamassa kehitystä, josta Rydman syyttää järjestöjä. Suosikki-inhokki Soste on valtion tehokkuusvaatimusten tulos.
Kun Wille Rydmanista (ps) tuli alkukeväästä sosiaali- ja terveysministeri, hän vältti aluksi mainitsemasta järjestöjä nimeltä.
Sotejärjestöjen avustuksista leikattaisiin kolmannes, kuten kehysriihessä sovittiin. Myös kriteerit uudistettaisiin. Valtionavun saajissa oli Rydmanin mukaan ”sellaista toimintaa”, jonka rahoittaminen verovaroilla oli kyseenalaista.
Huhtikuussa Rydman ei enää voinut hillitä itseään. Sosiaali- ja terveysalan toimijoiden kattojärjestö Soste oli kritisoinut hallituksen leikkauksia ja järjestänyt mielenosoituksen Säätytalon eteen.
Pääsihteeri Vertti Kiukas oli ilmoittanut, ettei hallituksen järjestöpomoille asettama palkkakatto vaikuta mitenkään Sosten työntekijöiden tuloihin.
Rydman sanoi Iltalehdelle, että kun järjestöt joutuvat priorisoimaan toimintaansa, ”juuri Vertti Kiukaalla itsellään on varmasti syytä huoleen”.
Sittemmin Rydman on käyttänyt Sostea esimerkkinä kaikesta siitä, mikä sotejärjestökentässä on vikana: se on keskusjärjestö, joka harjoittaa ammattimaista lobbaamista ja järjestelee ”rälssimäisin” erioikeuksin ”hillotolppatyöpaikkoja” poliittisille vaikuttajille.
Sellaiset eivät enää jatkossa saisi valtion tukea, Rydman ilmoitti ja aiheutti pienoisen hallituskriisin.
Avustukset jaettaisiin selkeästi terveyttä edistävää ja kohtaavaa työtä tekeville järjestöille, ei vaikuttamis- ja neuvontatyöhön. Myös tiettyyn tausta- tai identiteettiryhmään keskittyvät järjestöt sekä varakkaat järjestöt jäisivät........
