Kolumni|Maailma ongelmissa – YK:n säännöt menettävät merkitystään
Henkilö: Raumalaisyrittäjä hyökkää jättimäisellä selvityksellä kaupunkia vastaan – Nyt Riku Räsänen puhuu elämänmuutoksestaan
Sata-alue: Porilaispäättäjän toiminta sai Sata-alueen hallituksen muuttamaan ohjeitaan
MAINOS: Tilaa Satakunnan Kansa Länsi-Suomi 1 €/kk.
Maailma ongelmissa – YK:n säännöt menettävät merkitystään
”Sota tuottaa pelkoa, epätoivoa ja kuolemaa, niin raunioita kuin ihmisraunioita. Maailma tarvitsee oikeudenmukaiset pelisäännöt”, Raija Banerjee kirjoittaa.
Hyvään elämään ei kuulu väkivalta. Väkivallan käyttö ihmisten ja kansojen välisessä kanssakäymisessä on ongelma, jota on yritetty ratkaista iät ja ajat.
Toiset uskovat kasvatuksen ja koulutuksen voimaan hyvän elämän mahdollistajana. Kun Sokrateelta kysyttiin aikoinaan, miten ihmisen tulisi elää, tämä vastasi: hanki oikeaa tietoa; jos sinulla on oikea tieto, teet hyvää.
Ihmisen elämään vaikuttaa suuresti ympäröivä maailma, erityisesti valtio, joka lakien ja instituutioidensa avulla säätelee toimintaamme. Valtiolla on myös valta rangaista lainrikkojaa.
Mutta miten hoidetaan tapaukset, joissa valtio on aggressiivinen naapurivaltiota kohtaan? Yrityksiä ratkaista ongelma on kyllä ollut. Ensimmäisen maailmansodan jälkeen perustettiin Kansainliitto, toisen maailmansodan jälkeen Yhdistyneet kansakunnat valvomaan, että valtiot ”käyttäytyvät kunnolla” eli noudattavat sovittuja sääntöjä.
YK:n ja kansainvälisten järjestöjen muodostama sääntöpohjainen maailmanjärjestys on murroksessa. Säännöt ovat menettäneet merkitystään. Syitä aikamme rauhattomuuteen ja sotaisuuteen on analysoinut muun muassa presidentti Alexander Stubb kirjassaan Vallan kolmio (2025).
Kahden viime vuosisadan ajan lännellä on ollut johtava asema politiikassa, taloudessa ja teknologiassa. Siirtomaiden valtaaminen ja niiden hyväksikäyttö auttoi länttä saavuttamaan etumatkan. ”Imperialistinen laajentuminen ja kolonialismi olivat osa edistyksen historiaa”, kirjoittaa Stubb.
Kylmän sodan aikana maailma jakautui kapitalistiseen länteen, sosialistiseen itään ja kolmanteen maailmaan, niin sanottuihin kehittyviin maihin. Kun kaksi suurvaltaa, Yhdysvallat ja Neuvostoliitto liittolaisineen kilpailivat maailmanherruudesta, entisten siirtomaiden oli valittava, kummalta puolelta hakisivat apua köyhyyden torjumiseen, lännen markkinataloudesta vai kommunistimaiden suunnitelmataloudesta.
Maailma jaetaan edelleen kolmeen osaan: globaaliin länteen, globaaliin itään ja globaaliin etelään.........
