Liikenne: Työmatka muuttui hädän selvittämiseksi, kun autoilija kohtasi Meri-Porissa kävelevän naisen ja sekavan miehen

Älä tule paha tuuli, tule hyvä tuuli

Kolumnisti Kati Nordman pohtii kirjoituksessaan säästä puhumisen merkitystä suomalaisessa kulttuurissa. Nordmanin mukaan säästä keskustelu on suomalainen tapa hakea yhteyttä toiseen ihmiseen.

Vuodenkierto ja vuodenajat ovat iät ja ajat rytmittäneet suomalaisten elämää. Ne ovat osa kulttuuriamme ja elämänmenoamme. Vuodenaikojen vaihtuminen ja niihin liittyvät säätilat tarjoavat turvallisen aiheen keskusteluille.

Säästä puhuminen ja siihen liittyvät havainnot ovat aina ajankohtainen aihe. Rauman rannikkokaupungissa säästä todellakin puhutaan.

Edellä mainitut teemat eivät välttämättä ole niitä kiinnostavimpia. Joskus nuorena tunsin suorastaan tuskastumista siitä, että piti niin kovasti ruotia tuulen suuntaa tai sitä, että mitkä kengät loskakeliin oikein pitäisi pukea (kun saappaat ovat liian liukkaat ja talvikengistä menee kosteus läpi). Myöhemmin olen kuitenkin ymmärtänyt, että säästä puhuminen on hyvin suomalainen tapa hakea yhteyttä ja kontaktia toiseen ihmiseen.

Nykyään kuuntelenkin sujuvasti, jos joku haluaa puhua kanssani vuodenajoista tai säästä. Olen itsekin oppinut puhumaan muiden osaamieni kielien rinnalla säätilakieltä. Tosin yritän tuoda keskusteluun aina jotain hiukan uutta tai yllättävää sen sijaan, että keskittyisin raportoimaan sen hetken lämpötiloja tai sademääriä.

Olen huomannut miettiväni vuodenaika- ja sääjuttuja joskus itseksenikin. Mieleni yhdistää niitä usein lauluihin, kirjallisuuteen tai runoihin.

Välillä kun Selkämereltä oikein puhaltaa ja selkäpii menee väreille, alkaa päässäni soida Eppu Normaalia: ”Voi tuuli kylmästi kutittaa selkää, se eteenpäin työntää,........

© Satakunnan Kansa