Lukijalta: Kenen etua datakeskushankkeissa ajetaan ja millä hinnalla?

Suomeen suunnitellaan parhaillaan mittavia datakeskusinvestointeja. Syyskuussa Google ilmoitti yli 13 miljardin euron investoinneista vuosina 2027–2028. Suunnitelmiin kuuluvat uudet datakeskukset Muhokselle, Kajaaniin ja Vaalaan sekä Haminan datakeskuksen laajentaminen.

Yhtiön mukaan investoinnit tuovat työpaikkoja ja talouskasvua sekä tukevat puhtaan energian tuotantoa ja paikallisyhteisöjä. Datakeskusten ympärille onkin rakentunut vahva odotus uudesta teollisesta kasvusta.

Samalla niiden nopea lisääntyminen on herättänyt kysymyksiä hankkeiden ympäristövaikutuksista, sähkönkulutuksesta ja yhteiskunnallisista hyödyistä. Alan sääntelyn kiristämistä vaativa Datakeskukset kuriin -kansalaisaloite keräsi eduskuntakäsittelyyn vaadittavat 50 000 kannatusilmoitusta vain muutamassa päivässä.

Datakeskukset ovat digitaalisen yhteiskunnan fyysistä infrastruktuuria. Niiden toiminta edellyttää suuria määriä sähköä, jäähdytystä, vettä, maa-alueita ja teknisiä laitteita. Fingridin ennusteen mukaan sähkönkulutus voi kasvaa seuraavan viiden vuoden aikana jopa 40 prosenttia.

Datakeskushankkeita on markkinoitu vihreän siirtymän infrastruktuurina. Vaikka sähkö tuotettaisiin uusiutuvilla energialähteillä, kasvava kulutus edellyttää lisää energiantuotantoa ja infrastruktuuria.

Tuuli- ja aurinkovoiman rakentaminen puolestaan voi aiheuttaa maankäytön muutoksia ja luontokatoa. Näin syntyy ristiriita: vihreäksi siirtymäksi kuvattu kehitys lisää luonnonvarojen........

© Maaseudun Tulevaisuus