Kajaanilaisen hotellin aamupalapöydästä löysin täydellisen alun päivääni

Pariisiin turistioppaassa törmäsin anekdoottiin 1900-luvun alkupuolella kaupungissa käyneestä suomalaisesta.

Hän oli matkapäiväkirjassaan valitellut ranskalaisen ruoan heikkoa tasoa. Miehen järkytykseksi mistään ei ollut saanut edes kaurapuuroa.

Vaikka en allekirjoitakaan ensimmäistä näkemystä ranskalaisesta ruoasta, minun on helppo yhtyä jälkimmäiseen.

Kyllähän kaurapuuroa pitää........

© Maaseudun Tulevaisuus