Tekoäly penkoo perimäsi virheet

Kolumni|Tekoäly Alpha Genome yrittää selvittää, mitkä geenivirheet aiheuttavat syöpiä ja muita sairauksia.

Kirjoittaja on HS:n tiedetoimittaja.

Soluissamme jyllää hurja koneisto. Noin 20 000 erilaista proteiinia pitää meistä huolta, eri muodoissaan.

Proteiineja on sanottu elämän työjuhdiksi. Ne huolehtivat soluista, elämän perus­yksiköistä. Ne pyörittävät ruoan­sulatusta. Ne tunnistavat taudin­aiheuttajat. Ne pitävät lihakset vireessä. Ne luovat uusia soluja vanhojen tilalle. Ja paljon muuta.

Tekoäly Alpha Fold esiteltiin vuonna 2018 menetelmänä, jolla voitiin tarkasti ennustaa proteiinin rakenne.

Läpimurto tuli Alpha Fold 2:n myötä vuonna 2020. Sen tärkeimmät kehittäjät Demis Hassabis ja John Jumper saivat kemian Nobelin vuonna 2024.

Proteiinit laskostuvat eri muotoihin, vähän niin kuin lankakerät. Vyyhtien muotojen selvittäminen oli ennen tekoälyä hyvin työlästä. Alpha Fold avasi niitä kuin liukuhihnalla.

Uutta dataa proteiineista kootaan nyt avoimiin tietokantoihin. Alpha Foldin tietokanta sisältää ennusteet yli 200 miljoonalle proteiinien rakenteelle. Toisessa isossa tietokannassa on noin 230 000 kokeellisesti määriteltyä rakennetta.

Tiedon avulla saamme lopulta lääkkeitä ja hoitoja. Lääkkeet perustuvat yleensä siihen, että proteiinin tarkka rakenne tiedetään.

Alpha Foldin menestyksen jälkeen hakujätti Googlen tekoäly-yhtiö Deep Mind yrittää hurjempaa hanketta. Tekoäly Alpha Genome yrittää selittää ja tulkita, miten dna vaikuttaa geenien toimintaan. Hankkeen yksityiskohtia esitteli tiedelehti Nature tammikuussa 2026.

Alpha Genome tutkii sekunneissa jopa miljoonaa dna‑jaksoa. Se voi selvittää, miten mutaatio muuttaa geeniä ja joskus kasvattaa solukkoon kasvaimen.

Proteiinit laskostuvat kuin lankakerät.

Tekoäly voi ennustaa, onko geeninauhan mutaatio geenissä päällä vai pois päältä. Tämä vaikuttaa moniin syöpiin. Toistaiseksi Alpha Genome on kuitenkin vain työkalu. Lääkkeet ovat kaukana.

Työ ei ole helpoimpia tekoälylle. Geeni kun voi sijaita hajallaan palasina pitkässä dna-nauhassa.

Tauteja ja sairauksia syntyy, kun dna:n mutaatiot tuottavat viallisia proteiineja. Vielä ei täysin ymmärretä, miten solu kokonaisuutena säätelee ja mitkä geenit ovat aktiivisia.

Alpha Genome on jo ennustanut muita keinoja paremmin, miten geenien mutaatioista dna-nauhassa syntyy viallisia proteiineja.

Joskus koittaa se päivä, kun lääkärisi toteaa arkisesti tavallisessa terveyskeskuksessa: ”Luin proteiinikarttasi. Sen avulla räätälöimme sinulle nämä lääkkeet...”

Mutta ei ihan heti. Sukupolven verran aikaa siihen saattaa vielä mennä.

Lue lisää kirjoittajalta

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

© Helsingin Sanomat