Kirjoittaja on HS:n pääkirjoitustoimittaja.

Venäjän turvallisuus­neuvoston vara­puheen­johtaja Dmitri Medvedev ihmetteli viime viikolla, miksi Suomi petti Venäjän: maan, joka oli hänen mielestään antanut länsi­naapurilleen niin paljon. ”Merkittävä osuus tuotteista – laadultaan melko keskin­kertaisista – jotka Suomi tuotti, päätyivät Neuvosto­liittoon. Näin Suomi selvisi.”

Medvedev ei ole ihan väärässä. Ikävä kyllä. Selviytymis­strategia ei tosin ollut voittoisa strategia.

Suomen kauppa Neuvostoliiton kanssa perustui clearingiin. Se oli puolivaltiollista vaihtokauppaa. Öljyä tuli, ja paperia, vaatteita, ruokaa ja metallituotteita meni. Viejät saivat maksun markkoina Suomen Pankista. Neljäsosa Suomen viennistä meni 1980-luvun alussa itään.

Kaupan perustana olivat virkamiesten tekemät ”runkosopimukset”. Maiden poliittiset päättäjät vahvistivat ne kilistämällä Sovetskoje šampanskojea. Suunnitelmatalouden maa kertoi Suomelle, mitä tarvitaan seuraavan viiden vuoden aikana. Kriteerinä oli........

© Helsingin Sanomat