Kolumni|Suomi tekee nyt turvallisuusyhteistyötä Itä-Aasiassa erityisesti Japanin kanssa. Syitä ovat Kiinan veljeily Venäjän kanssa ja Nato-jäsenyys.

Kirjoittaja on HS:n toimittaja.

Suomen turvallisuus­tilanteen muuttuminen lyö aaltoja, jotka yltävät yllättävän kauas eli Tyynelle valta­merelle, potentiaalisen vihollisen Venäjän toiselle laidalle.

Suomi on tiivistänyt Itä-Aasiassa turvallisuus­yhteistyötä erityisesti Japanin kanssa. Molempien naapuri on Venäjä, ja Venäjän hyökkäys­sota Ukrainaan tekee Venäjästä aiempaa uhkaavamman.

Japani on muutenkin aina ollut varpaillaan Venäjän suuntaan. Mailla ei ole edes rauhansopimusta, sillä Neuvostoliitto otti toisessa maailmansodassa haltuunsa maiden välisen saariketjun osia, mitä Japani ei hyväksy.

Suomen kiinnostusta Kaukoitään lisää se, että alueen mahtivaltio Kiina on lähentynyt kovasti Venäjän kanssa. Kiina käytännössä tukee Venäjän sotatoimia Ukrainassa, ja autoritaariset valtiot ovat monin tavoin hengenheimolaisia.

Suomen on siis tunnettava Kiina turvallisuusmielessä entistä paremmin. Siihen merkittävää osaamista on muun muassa Japanilla, Etelä-Korealla ja Taiwanilla.

Nato-jäsenyys on lähentänyt Suomea Japaniin ja Etelä-Koreaan ja jopa Australiaan, vaikka nuo........

© Helsingin Sanomat