Tampere jäi jälkeen: Helsinki nousi Suomen saunakulttuurin pääkaupungiksi

Kolumni|Saunoja rakennetaan nyt ympäri Suomea Helsingin esikuvan mukaan.

Kirjoittaja on HS:n kehitysjohtaja.

Saunakulttuurin kuolema Helsingissä oli hyvin lähellä vuosi­tuhannen taitteessa. Koti­harjun sauna ja Sauna Arla olivat ainoat kunnolliset yleiset saunat kaupungissa. Saunominen oli vanhojen ukkojen puuhaa. Ilmapiiri saunoissa oli sisäänpäin­lämpiävä ja myrkyllinen.

Hidas muutos alkoi 2010-luvulla. Ensin Haka­niemen­rantaan rakennettiin upea moderni japanilais­henkinen Kulttuuri­sauna vuonna 2013, sitten Herne­saareen Sauna­ravintola Löyly vuonna 2016.

Merellistä Helsinkiä hyödyntävä arkkitehtuurin helmi Lonnan saaren sauna avattiin vuonna 2017. Moderni korttelibaari-ravintola-sauna Uusi Sauna avattiin Jätkäsaareen vuonna 2019.

Näistä etenkin Löyly löi läpi globaalisti: se noteerattiin Time-lehden maailman sata parasta paikkaa -listalla. Se on yhä kansainvälisin sauna Helsingissä. Kun ulkoministeriö tuo maailmalta toimittajia Suomeen, ohjelmaan kuuluu avantouinti Löylystä. Tällaisella saunotusretkellä opin eräältä toimittajalta paljon hyödyllisiä, avantopulahdusta edeltäviä puolankielisiä kirosanoja.

Tahti Helsingissä on vain kiihtynyt viime vuosina. Uunisaaressa Kaivopuiston kupeessa vanha vuokrasauna on muutettu julkiseksi saunaksi, jonka kyljessä on myös ravintola. Yhteisön ylläpitämä Sompasauna sai Mustikkamaalta viimein pysyvät tilat. Vaikka mukavuuksia ei ole, talkoovoimin rakennetuissa saunoissa on erinomaiset löylyt. Yrjönkadun uimahalli remontoitiin niin, että mitään ei muutettu – ainoa oikea tapa kunnioittaa sen perinteitä.

Täysin uudenlaista saunojen rakentamisen tapaa edustaa Espoon rannoilta ponnistava Löylykontti. Sörnäisten rantatien rannassa on yrityksen rakentama, konttien pohjalle tehty saunakokonaisuus. Vuorot varataan kännykällä, joko yleiselle vuorolle tai yksityisvuorolle.

Helsingissä on nykyisin yli 30 yleistä saunaa. Tampere on julistanut itsensä saunapääkaupungiksi väittäen, että siellä olisi eniten julkisia saunoja. Niitä on parikymmentä. Tilanne on tuttu esimerkiksi Turkista: Ankara on julistettu pääkaupungiksi, mutta kaikki kulttuurisesti kiinnostava tapahtuu Istanbulissa.

Ympäri Suomea Helsingin Löylyn esikuva on innostanut saunaravintoloiden avaamiseen. Ravintola on yrittäjällekin turvallisempi vaihtoehto kuin pelkkä sauna: voi myydä olutta ja ruokaa pelkän saunakäynnin lisäksi.

Esimerkiksi Kokkolassa Hickarön saunamaailmassa on erilaisia saunoja, ulkoporeallas ja ravintola. Kuopioon on viime aikoina avattu kaksi saunaravintolaa: Saana ja Luoto. Ähtärissä on saunaravintola Kiulu. Espoon ja Kirkkonummen rajalle aukesi äskettäin saunaravintola Sarfvik Beach Club.

Tahti on vain kiihtynyt.

Joitain lieveilmiöitäkin saunakulttuuriin on pesiytynyt. Aufguss-saunominen on levinnyt Saksasta maailmalle. Siinä saunaan tulee ukko tai akka – saunamajuri – löyhyttelemään pyyhkeellä, heittämään hajustettua vettä kiukaalle ja mesoamaan. Ei saa edes puhua, kun pitää keskittyä vaivaannuttavaan esitykseen. Jotkut pitävät tätä elämyksellisenä tai rentouttavana. Aufgussia voi kokeilla Suomessa esimerkiksi Ikaalisten kylpylän uudessa saunamaailmassa.

Rovaniemelle on yritetty rakentaa Sompasaunan hengessä yhteisön vetämää Valiosaunaa. Viranomaiset eivät aluksi katsoneet sissisaunaa hyvällä, vaan sitä on jouduttu purkamaan ja aktiiveille on määrätty erilaisia maksuja. Helsingissäkin virkaintoisilta kiuasbyrokraateilta meni aika monta vuotta ennen kuin 2000-luvun puolivälissä syntynyt Sompasauna todettiin tärkeäksi osaksi kaupunkikulttuuria.

Saunakulttuuri elää nousukautta myös globaalisti. Saunavalmistaja Harvian osake ei ole kaukana korona-ajan huipusta. Kiukaat myyvät. Willamsburgissa New Yorkissa on niin komea sauna, että kelpaisi meilläkin paraatipaikoille.

Helsingissä on nykyään vaikea mennä yleiseen saunaan niin, etteikö siellä olisi vähintään yksi japanilaisen turistin näköinen saunoja.

Jo tänä vuonna voi aueta uusia julkisia saunoja Helsinkiin. Löylykontti voitti Helsingin kilpailutuksessa oikeuden rakentaa neljä uutta löylykonttia esimerkiksi Eiraan ja Tapaninvainioon.

Vuosituhannen vaihteen sauna-alho on vaihtunut optimistiseen vireeseen. Helsingin ja kaikkien matkailua tavoittelevien kuntien pitäisi ymmärtää ratsastaa tällä aallolla.

Lue lisää kirjoittajalta

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

© Helsingin Sanomat