Keväiset valonsäteet kimaltelevat ikkunassa. Puutarhasta kumpuaa vuodenajan vaihtumisen lupaus. Katse kiinnittyy tuskin havaittaviin tahroihin lasin pinnalla. Pakollinen suursiivous häivähtää ajatuksiin, jotka keskeytyvät huoneeseen kantautuvaan kumeaan tömähdykseen.

Ääni on aivan liian tuttu. Sydämeni hakkaa, kun kurkistan ikkunan alle. Varpushaukka jököttää aikaisen auringon lämmön paljastamalla mullalla. Sen katse on lasittunut, siipi roikkuu maata vasten, eikä se näytä hengittävän. Suru kumpuaa mieleeni – mitä ihmettä voisin tehdä toisin?

Ikkunat koituvat Suomessa miljoonien lintujen kohtaloksi. Heijastavien lasipintojen on arvioitu tappavan tuplasti enemmän siivekkäitä kuin liikenne ja kotikissat yhdessä. Kaikkien kolmen yhteissumma on hirmuinen – vähintään kolme kertaa suurempi kuin........

© ESS