Pyöräily on ollut minulle aina rakas hyötyliikunnan muoto, mutta sähköpyörällä aloin ajella ihan huvikseni.

Aamulehti

Olen aina rakastanut pyöräilyä. Nuoruuteni Joensuussa uskollinen kulkupelini oli kolmivaihteinen Jopo. Kotoani kaupungin keskustaan oli kahdeksan kilometrin matka, ja oli itsestäänselvää, että poljen sen vaikka neljästi päivässä koulua ja voimistelutreenejä varten.

Pyöräilykilometrini vähenivät radikaalisti, kun muutin Tampereelle 12 vuotta sitten. Karut totuudet valkenivat minulle maailman korkeimman soraharjun rinteillä: Joensuu onkin varsin tasainen kaupunki, eikä pienirenkainen Joponi ollutkaan jokaisen paikan polkupyörä. Keskustaan ja yliopistolle pääsin vielä melko vaivattomasti polkien, mutta........

© Aamulehti