Tuotantoeläinten hyvinvoinnista puhuminen vaikuttaa usein ärsyttävältä moraalisaarnalta ja siinä altistaa itsensä helposti aktivistiksi leimaamiselle. Miksi murehtia tuotantoeläimistä, kun maailmassa on kiireellisempiäkin ongelmia? Sekasyöjän, kuten itsenikin, on kuitenkin yhä vaikeampi sulkea silmät siltä, mitä tehotuotanto tällä hetkellä tarkoittaa.

Tällä hetkellä ihmiskunta tappaa vuosittain ravinnokseen noin 85 miljardia maaeläintä. Joka päivä teurastetaan keskimäärin 900 000 lehmää, 1,4 miljoonaa vuohta, 1,7 miljoonaa lammasta, 3,8 miljoonaa sikaa, 12 miljoonaa ankkaa ja 202 miljoonaa kanaa. Vuodessa tämä tarkoittaa noin 2 700 tapettua eläintä joka sekunti.

Maailmanlaajuinen keskiarvo on noin kymmenen teurastettua eläintä henkeä kohden vuodessa, mutta keskiarvo kätkee maiden väliset erot: Intiassa luku on noin kaksi eläintä asukasta kohden, Suomessa yli neljätoista.

1960-luvun alussa maailmassa teurastettiin noin 8 miljardia eläintä vuodessa — nykyisin kymmenkertaisesti. Kasvu ei selity pelkällä väestönkasvulla: myös henkilöä kohden laskettu lihankulutus on nelinkertaistunut.

Tuotantoeläimen lyhyt elämä

Eläinten tehotuotanto alkoi laajamittaisesti toisen maailmansodan jälkeen. Maatalous mekanisoitui nopeasti, karjankasvatus keskittyi yhä suuremmille tiloille, ja tuotantoa tehostettiin kasvunedistäjillä ja antibiooteilla. Globalisaation myötä tuotantoketjut kansainvälistyivät, ja eläintuotannon määrä kasvoi elintason noustessa.

Muutos näkyy konkreettisimmin broilereissa. Albertan yliopiston tutkimusryhmä vertasi vuosien 1957, 1978 ja 2005 broilerikantoja samalla ruokinnalla: kasvuvauhti oli kasvanut yli 400 prosenttia ja rehuhyötysuhde parantunut 50 prosenttia. Vuonna 1957 broileri painoi 56 päivän ikäisenä 905 grammaa. Vuonna 2005 saman ikäinen lintu painoi 4 202 grammaa. Painon kasvu on saavutettu jalostuksella ja ruokinnalla, mutta hinta maksetaan eläinten hyvinvoinnissa.

Broilerin elämänkaari muistuttaa toinen toistaan. Linnut kuoriutuvat teollisissa hautomakoneissa. Noin vuorokauden ikäisinä ne kuljetetaan ikkunattomiin kasvatushalleihin, joissa keinotekoinen valaistus on päällä lähes ympäri vuorokauden. Yhdessä hallissa voi olla kymmeniätuhansia lintuja. Lattialle levitettyyn kuivikkeeseen kertyy lantaa, mikä voi aiheuttaa iho-ongelmia: rakkuloita ja haavaumia. Ulkoilua ei juuri ole. Olosuhteiden takia kuolleisuus on yleistä. Arvellaan, että esimerkiksi Suomesssa kasvatuksen aikana noin 3 % linnuista kuolee.

Kasvatus kestää noin 35–47 päivää, minkä jälkeen linnut kerätään ja kuljetetaan teurastamoon. Kuljetuksen aikana osa linnuista loukkaantuu, esimerkiksi siipimurtumien seurauksena, ja osa kuolee. Teurastamossa linnut ripustetaan jaloistaan pää alaspäin, tainnutetaan sähköllä tai hiilidioksidilla, ja lopuksi niiden kaulat........

© Uusi Suomi