Nyt on ajateltava otsikon asiaa suurvaltapoliittisella tasolla ja Euroopan unionin tuleva asema edellä. Venäjä ei ole helppo neuvottelukumppani, se tiedetään kokemuksesta, mutta ei mahdoton.

Kyse ei ole yksittäisten EU-maiden yksilöllisistä eduista, vaan moninapaisen maailman yhden keskuspoolin muodostamisesta erityisesti Yhdysvaltain, Kiinan, Venäjän, Intian ja muiden suurten valtioiden rinnalle.

Venäjä epäilemättä yrittää hajottaa EU:ta. Se on ollut Venäjän/Neuvostoliiton käyttäytymisen perusmallissa kiinni jo vuosisadan verran, kun maailma alkoi I maailmansodan jälkeen hakemaan sääntöpohjaista turvaa Kansainliitosta. Se ei toiminut, sen huomasi myös linjojaan etsinyt nuori itsenäinen Suomi.

Sittemmin II maailmansodan jälkeen Yhdístyneistä Kansakunnista (YK), joka perustettiin 24.10.1945, tuli saman linjainen toiveiden tynnyri, joka saavutti parhaimmillaan merkittäviä tuloksia maailmanrauhan hyväksi.

Tänään erityisesti presidentti Donald Trumpin härski YK:n hajotuspolitiikka on heikentänyt YK:n asemaa.

Maailman turvallisuuspolitiikassa on siten monenkeskinen turvaava toiminta ollut menettäjän asemassa, mutta silti säilynyt........

© Uusi Suomi