Työntekijöiden vuoroa odotellessa

Elinkeinoelämä sai läpi pitkän listan tavoitteitaan Orpon hallituksen ohjelmaan. Jos seuraava pääministeri on demari, kenties on ammattiyhdistysliikkeen vuoro tulla kuulluksi. SAK:n puheenjohtaja kertoo, mitä työntekijät nyt haluavat.

Kello ei ole vielä seitsemää aamulla, mutta Jarkko Eloranta on jo matkalla.

Suomen ammattiliittojen keskusjärjestön SAK:n puheenjohtajalla on helmikuisena torstaina kenttäpäivä. Aamujuna vie lumisessa Etelä-Suomessa kohti Imatraa, jossa tutustutaan Stora Enson kartonkitehtaaseen sekä tavataan kunta- ja aluepäättäjiä.

Myöhemmin siirrytään vielä Lappeenrantaan. Siellä päivä päättyy keskusjärjestön aluetoimikunnan kokoukseen.

Nykyistä hallituskautta on jäljellä noin vuoden verran. Vaikka Petteri Orpon (kok) hallituskin ehtii vielä tekemään päätöksiä, ovat järjestöjen katseet jo seuraavassa hallituskaudessa.

Parhaillaan niin palkansaaja- kuin työnantajajärjestöt valmistautuvat kevään 2027 eduskuntavaaleihin laatimalla tavoitteitaan, joita ne yrittävät saada seuraavan hallituksen ohjelmaan. Eloranta on luvannut kertoa aamujunassa, mitä ammattiyhdistysliike ja SAK toivovat seuraavalta hallitukselta.

Kun nykyistä hallitusta muodostettiin, lobbauspelin voittaja oli selvä: elinkeinoelämä sai läpi pitkän listan tavoitteitaan. Palkansaajajärjestöt taas ovat jääneet arvostelemaan.

Ansiosidonnaista työttömyysturvaa on porrastettu ja ehtoja heikennetty. Aikuiskoulutustuki on lakkautettu. Tukilakkojen rajoja on tiukennettu, poliittisia lakkoja rajoitettu ja laittomiksi todetuista lakoista määrättäviä sakkoja korotettu.

Paikallisen sopimisen mahdollisuuksia yrityksissä on lisätty, yhteistoimintamenettelyä kevennetty ja henkilöperusteista irtisanomista helpotettu.

Työehtoriitoja ratkovan valtakunnansovittelijan toimivaltaa on kavennettu, kun sovittelu on sidottu tiukemmin vientialojen palkkalinjaan.

Vuosi sitten hallitus päätti kehysriihessään poistaa niin palkansaaja- kuin työnantajajärjestöjen jäsenmaksun verovähennysoikeuden.

Parhaillaan eduskunnan käsittelyssä on esitys, jolla löysätään määräaikaisiin työsopimuksiin liittyvää sääntelyä ja kevennetään myös työnantajan takaisinottovelvoitetta. Lakimuutosta on kritisoinut poikkeuksellisesti myös päähallituspuo­lue kokoomuksen naisjärjestö, joka pelkää sen lisäävän raskaussyrjintää.

”Suomessa on jo nyt paljon määräaikaista työtä. Tämähän tulee sitä vain lisäämään”, Eloranta arvostelee.

Ay-johtajan mielestä Orpon hallituksen uudistuksilla on pyritty kallistamaan valtatasapainoa päämäärätietoisesti työnantajien puolelle. Palkansaajat saavat olla entistä enemmän ”varpaillaan”, Eloranta uskoo.

”Tuntuu siltä, että toivotaan hiljaisia ja nöyriä työntekijöitä.”

Jos seuraavat vaalit voittaa Sdp, voisi ajatella, että ammattiyhdistysliike saisi äänensä paremmin kuulumaan kuin viime hallitusneuvotteluissa.

Elinkeinoelämän keskusliitto EK hyväksyy omat viralliset vaalitavoitteensa maaliskuun lopulla, mutta väistyvä toimitusjohtaja Jyri Häkämies esitteli jo marraskuussa näkemyksensä siitä, millaisiin kysymyksiin puolueiden tulisi elinkeinoelämän mielestä pystyä vastaamaan. Yksi niistä kuului:

Orpon hallitus toteutti monia työmarkkina- ja työlainsäädäntöuudistuksia, kuten työrauhalainsäädännön ja työttömyysturvan muutokset. Aiotteko peruuttaa tai muuttaa näitä jo päätettyjä muutoksia?

Jos SAK saisi päättää, se tietysti tekisi juuri näin: peruisi kaikki ay-liikkeelle epämieluisat uudistukset.

Tämä on elinkeinoelämän pelko. Juuri, kun on saatu niille mieluisia uudistuksia läpi, tulee ay-liikettä kuunteleva vasemmistohallitus, joka tekee täyskäännöksen.

Mutta Eloranta tietää, ettei niin tapahdu. Ei, vaikka työväenpuolue Sdp nousisi pääministeripuolueeksi.

Työnantajien näkökulmaa kuunnellaan myös seuraavassa hallituksessa. Voittipa vaalit mikä puolue tahansa, on kesällä 2027 nimitettävässä ministerijoukossakin todennäköisesti porvarillisten puolueiden edustajia.

Elorannan arvion mukaan peruuttamisesta on vaikeampi neuvotella, mutta muutokset ovat aina Säätytalolla kauppatavaraa.

”Se, että määräaikaisuuden perusteita tai takaisinottovelvoitetta vähän säädetään, ei ole niin iso asia kuitenkaan. Tai jos jostakin etuudesta on leikattu euroja, niin niitä voi........

© Suomen Kuvalehti