Kolumni|Rahailluusio – miksi ennen oli ennen
Huittinen: Satakunnan kesälavojen joukko harveni taas – perinteinen tanssipaikka lopetti
Rauma: Yksi Satakunnan henkirikoksista ei ollutkaan pimeä – poliisi sai esitutkinnan valmiiksi
MAINOS: Tilaa Satakunnan Kansa Länsi-Suomi 1 €/kk.
Rahailluusio – miksi ennen oli ennen
”Rahailluusio on inhimillinen ja jopa osin hyödyllinen ilmiö”, kirjoittaa Ville Aalto-Setälä.
Me ajattelemme taloudellisia asioita nimellisten lukujen kautta, emme reaaliarvojen kautta. Normaalisti tämä on tietenkin vain hyvä asia. 50 euroa on 50 euroa, eikä se lyhyellä aikavälillä muuksi muutu.
Pidemmällä aikavälillä rahan arvo kuitenkin muuttuu. Kun ajatellaan vaikka asuntojen tai sijoitusten arvoa, puhutaan usein pitkästä aikavälistä. Esimerkiksi mediassa verrattiin äskettäin Helsingin pörssin kurssitasoa 25 vuoden takaiseen.
25 vuodessa elinkustannusindeksi (inflaatio) on noussut noin 55 prosenttia. Tavallinen arki on siis kallistunut yli puolella. Samalla ansiotasoindeksi on noussut noin 100 prosenttia, ja palkat ovat nimellisesti keskimäärin kaksinkertaistuneet.
Mitä tällöin tarkoittaa, että Helsingin pörssi on vihdoin samalla tasolla kuin 25 vuotta sitten? Varmaankaan ei juuri muuta kuin numeroleikkiä. Onneksi näin, sillä 25 vuotta sitten pörssi oli kuplatasolla ja tällä hetkellä ei olla reaalisesti lähelläkään samaa tasoa, vaikka nimellisesti luvut ovatkin samat.
Rahailluusiolla tarkoitetaan sitä, että tarkastelemme taloudellista kehitystä nimellisinä euroina, emmekä huomioi rahan ostovoiman muutosta. Eurot ovat samannäköisiä kuin ennenkin, mutta niiden sisältö on muuttunut. Inflaatio on hiljalleen syönyt rahan arvoa, ja siksi nimellisten lukujen vertaaminen pitkällä aikavälillä johtaa helposti harhaan.
Nimelliset palkankorotukset tuntuvat todellisilta, mutta vain osa palkankorotuksesta ylittää inflaation. Näin palkan........
