Sujuvaa kirjoittamista uhkaa ansa jos toinenkin, kirjoittaa Tomi Nordlund kolumnissaan.

Tärkeä osa lukion äidinkielen opettajan työtä on opiskelijoiden kirjoitelmien arviointi. Viime periodissa luin yli 600 000 merkkiä tekstiä. Silmät ovat välillä koetuksella, kun yrittää saada tolkkua nuorison ajatuksenjuoksusta.

Nuorten kirjallisten taitojen alamäki on jatkunut vuosia. Kun kielen tuottamisen perustaidot rapistuvat, ei enää hahmoteta sanojen, lauseiden ja virkkeiden keskinäisiä viittaussuhteita. Samalla viesti menee koukeroiseksi. Lisäksi moni nuori yrittää luoda itsestään fiksun vaikutelman rakentamalla turhan pitkiä ja hankalia lauseketjuja.

Sanoisin, että pitkät polveilevat virkkeet ovat lähinnä taitureiden ja kielen ammattilaisten maaperää, ja heilläkin se toimii harvakseltaan. Kirjoittaja on sitä ymmärrettävämpi, mitä tiiviimmin ja selkeämmin hän asiansa........

© Satakunnan Kansa