Kommentti|Jokainen ihminen kokee frisson-efektin ainakin muutaman kerran elämässään, kirjoittaa kulttuuritoimittaja Jussi Lehmusvesi.

Yhtyeen kolme jäsentä ovat Jakob Norrgård, Kevin Holmström ja Axel Åhman, joiden etunimien ensimmäisistä kirjaimista yhtyeen nimi tulee. Kuva: Anders Wiklund / AFP

Frisson-efekti on tärkeä musiikillinen ilmiö, joka voi vaikuttaa esimerkiksi Euroviisujen äänestyskäyttäytymiseen, kirjoittaa toimittaja Jussi Lehmusvesi.

Frisson syntyy usein odottamattomista musiikillisista muutoksista ja voimakkaista tunnesiteistä kappaleeseen.

Euroviisuissa frisson-efektiä pyritään hyödyntämään yllätyksellisillä musiikillisilla ja visuaalisilla keinoilla.

KAJ-yhtyeen esityksessä frisson-efekti ei toteudu odotetulla tavalla, Lehmusvesi kirjoittaa.

Tunnetko koskaan kylmiä väreitä selkäpiissä musiikkia kuunnellessa?

Reaktio tunnetaan nimellä ranskalaislähtöisellä termillä frisson, mikä tarkoittaa suomeksi ”väristystä” tai ”äkillistä tunteiden nousua”.

Kyseessä on muun muassa mielihyvähormoni dopamiiniin liittyvä psykofyysinen reaktio. Miellyttävä tunne, johon liittyy muun muassa ihon pistelyä, vilunväristyksiä, pupillien laajenemista, käsivarsien karvojen nousemista pystyyn ja sydämensykkeen kiihtymistä.

Luultavasti jokainen ihminen kokee frisson-efektin ainakin muutaman kerran elämässään. ”Esteettiseksi värinäksikin” kuvattu ilmiö voi syntyä mitä........

© Helsingin Sanomat