Ihmiset: Vaimon muisti katoaa, mutta mies pyytää yhä tanssiin – Pariskunta paljastaa pitkän parisuhteen salaisuuden

Päätoimittajalta: Matkustajat katosivat lennoilta, eikä se ole ihme

Matkustajat katosivat lennoilta, eikä se ole ihme

Tampere-Pirkkalan lentokentän matkustajamäärä on vain varjo entisestä. Mihin matkustajat katosivat, ja miten heitä voisi saada takaisin, pohtii päätoimittaja Sanna Keskinen.

Viime heinäkuussa matkustin ensimmäistä kertaa Tampere-Pirkkalan lentokentältä Eurooppaan. Päämääränä oli München, josta jatkoimme matkaa vuokra-autolla.

Yhteys Pirkkalasta Latvian Riian kautta Etelä-Saksaan oli sujuva ja miellyttävä. Pirkkalan lentokentän pehmeillä sohvilla oli mukava odotella lennon lähtöä, eikä mihinkään tarvinnut jonottaa. Lennolle pääsy oli yksi sujuvimmista, mitä olen kokenut.

Ihmettelin, miksi en ole aikaisemmin suosinut Pirkkalaa lähtöpaikkana. Reilua vuotta aiemmin matkustin Riikaan, ja tuolloin tajusin vasta lennot Helsingistä ostettuani, että Pirkkalastakin olisi päässyt suoralla yhteydellä kohteeseen. Harmitti.

Tampere-Pirkkalan lentokentän matkustajamäärä on kokenut kovia viimeisten vajaan 20 vuoden kuluessa. Finavian tilastojen mukaan huippuvuosi oli juuri finanssikriisin kynnyksellä vuonna 2008. Tuolloin Tampere-Pirkkalan kentän kautta matkusti yli 700 000 matkustajaa vuodessa, näistä noin 85 prosenttia kansainvälisillä lennoilla.

Kenttä oli lähes yhtä vilkas kuin Oulun kenttä, joka on etäisyyksien ja bisnesmatkaamisen vuoksi ollut pitkään matkustajamääriltään Helsinki-Vantaan jälkeen Suomen toiseksi vilkkain kenttä.

Kymmenessä vuodessa Tampere-Pirkkalan matkustajamäärä romahti noin kolmasosaan huippuvuoden luvuista. Koronapandemia viimeisteli syöksyn, ja vaikka pahimman aallonpohjan jälkeen on noustu vähän ylöspäin, matkusti kentän kautta viime vuonna vain reilu 143 000 matkustajaa.

Vertailun vuoksi: Oulun kentän matkustajamäärä nousi viime vuonna yli miljoonaan.

”Nyt Tampere-Pirkkala ei näy juuri missään.”

Sotilaskenttänä Pirkkala on varsin vilkas, mutta pirkanmaalaista elinkeinoelämää, vientiteollisuuden työmatkaajia tai tavallista lomamatkustajaa se ei juuri lohduta.

Syitä kentän matkustajamäärän romahtamiseen on etsitty niin kentältä kuin sen ulkopuoleltakin. Elinkeinoelämä on osoittanut syyttävällä sormella muun muassa lentoasemaoperaattori Finaviaa sekä Finnairia, joka lopetti lennot Tampereelle kolmisen vuotta sitten.

Ongelma lienee kuitenkin monitahoisempi.

Ihmisten ja yritysten matkustuskäytännöt ovat muuttuneet. Moni yritys suosii junaa lentämisen sijaan, jos se vain on mahdollista. Tämä liittyy yritysten vastuullisuustavoitteisiin. Ja vaikka ihmiset yhä lentävät lomille ulkomaille, miettii moni sen ekologista vaikutusta.

Tampereelta on helppo päästä Helsinkiin junalla. Helsingin ja Tampereen välisille lennoille ei tässä kontekstissa yksinkertaisesti ole riittävästi kysyntää, vaikka epäilemättä jotkin vientialan yritykset tätä yhteyttä tarvitsisivat.

Matkustajamäärää voisi todennäköisesti kasvattaa, jos lentoyhteyksiä ja kenttää markkinoitaisiin aktiivisemmin. Nyt Tampere-Pirkkala ei näy juuri missään, ja sen olemassaolo on helppo jopa paikallisen unohtaa. Myös eri liikennevälineiden saumattomassa yhteispelissä olisi parantamista.

Tampere-Pirkkalan kuihtuminen on monen tekijän summa. Suunnan kääntäminen vaatii aktiivisuutta ja yhteistyötä.

Keskeinen kysymys on, löytyykö siihen halua kaikilta olennaisilta osapuolilta. Kysyä voi myös, onko ilmastokriisin varjossa lentomatkustamisen edistäminen polku, jota halutaan kulkea?

Kirjoittaja on Aamulehden vastaava päätoimittaja.

Lue lisää kirjoittajalta

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Tuoreimmat tähtijutut

© Aamulehti