Tuoko lätkäkulta onnea, Frank Martela?

Joka kevät ulkomaiset toimittajat ottavat yhteyttä filosofi Frank Martelaan. He haluavat tietää, mikä on suomalaisten onnellisuuden salaisuus.

Frank Martela hihkui television äärellä, kun Konsta Helenius iski jääkiekon MM-finaalissa voittomaalin Sveitsin verkkoon.

Tällä kertaa hän ei lähtenyt juhlimaan maailmanmestaruutta Helsingin kauppatorille, toisin kuin vuoden 2011 loppuottelun jälkeen. Muistot karnevaalitunnelmasta palasivat kuitenkin elävinä mieleen.

”Tuntemattomat halailivat, hymyilivät, heittivät yläfemmoja, lauloivat yhdessä. En ole kokenut Suomessa koskaan samanlaista euforiaa kuin maailmanmestaruusjuhlissa Mantan patsaan ympärillä”, hän muistelee.

Samanlaiset tunnelmat vallitsivat tuoreimmassa voiton huumassa. Paitsi tällä kertaa Mantan patsas suojattiin kiipelijöiltä.

Filosofi Martela tunnetaan hyvän elämän ja sisäisen motivaation asiantuntijana. Onnellisuuttakin hän on käsitellyt tutkimuksissaan ja kirjoituksissaan.

Usein väitetään, että Suomen ensimmäinen jääkiekon MM-kulta vuonna 1995 siivitti talouden uuteen nousuun syvän laman jälkeen. Voisiko tuore voitto auttaa Suomen irti kaksikymmentä vuotta jatkuneesta nollakasvun noidankehästä?

Martela varoittaa toivomasta liikoja. Maailmanmestaruudella tuskin on suuria taloudellisia vaikutuksia, mutta onnellisuutta se voi nostaa ainakin hetkellisesti.

”Jos mitattaisiin suomalaisten positiivisia tunteita päivätasolla, voisin kuvitella MM-finaalipäivän olevan tämän vuoden onnellisin päivä.”

Maailmalla jääkiekon MM-kulta ei ole suuren luokan uutinen, jos uutinen lainkaan. Sen sijaan vuosittain julkaistava Maail­man onnellisuusraportti herättää huomiota. Suomi on noussut ykköseksi yhdeksänä vuotena peräkkäin.

Kun Martela kulkee ulkomailla ja kertoo olevansa Suomesta, tyypillinen reaktio on: Ai Suomi, maailman onnellisin maa!

”Aikaisemmin ulkomaalaiset puhuivat Pisa-tuloksista tai Jari Litmasesta. Nyt he puhuvat onnellisuudesta.”

Martelalle on langennut rooli ilmiön tulkitsijana. Hän osaa varautua ulkomaisten toimittajien yhteydenottoihin maaliskuun lopulla, kun uusi onnellisuusraportti näkee päivänvalon. Seuraavat päivät Martela saa vastailla kysymyksiin suomalaisten onnellisuuden salaisuudesta.

Salaisuus piilee hänen mukaansa yhteiskunnan rakenteissa. Suomi ja muut Pohjoismaat pitävät huolta kansalaisistaan, minkä vuoksi tyytymättömiä on hyvin vähän.

Martela muistuttaa, että onnellisuus­raportti tarkastelee pikemminkin tyytyväisyyttä kuin onnellisuutta.

Jos mitattaisiin sitä, kuinka paljon ihmiset nauravat ja kuinka iloisia he ovat, Latinalaisen Amerikan maat nousisivat kärkisijoille ja Suomi jäisi kauas taakse.

Onnellisuusraportin tulokset eivät herätä suomalaisissa samanlaista kansallista yl­peyttä kuin jääkiekon maailmanmestaruudet. Jos Martela saa kutsun tulla pitämään esitelmää aiheesta, se tulee todennäköisemmin ulkomailta kuin kotimaasta.

”Suomalaiset suhtautuvat onnellisimman maan maineeseensa epäilevästi, jopa ärtyisästi.”

Työ apulaisprofessori Aalto-yliopistossa

Koulutus valtiotieteen ja filosofian tohtori

Perhe puoliso ja kolme lasta

Harrastukset jalkapallo,........

© Suomen Kuvalehti