Tekoäly kirjaa lääkärin vastaanoton, tunnistaa luunmurtumia ja ehdottaa diagnooseja. Paraneeko hoito?

Lääkäri Eveliina Jormanainen ei istu tietokoneella kirjaamassa. Kun potilas tulee vastaanotolle Nummelan terveysasemalle, Jormanainen napsauttaa päälle mikrofonin. Näytöllä välkkyvät äänityksen minuutit ja sekunnit.

Tekoäly kuuntelee lääkärin ja potilaan keskustelun ja koostaa kirjauksen, jonka lääkäri tarkistaa. Äänitallenne häviää käytön jälkeen.

Miten tämä sujuu? Riippuu vastaanoton sisällöstä, kertovat yleislääketieteen erikoislääkäri Jormanainen ja hänen kollegansa, yleislääketieteen ja geriatrian erikoislääkäri Jenna Nicklén.

”Jos potilas tulee yhden selkeän asian kuten polvikivun kanssa, siitä syntyy kohtuuhyvä kirjaus”, Jormanainen sanoo. ”Monilla on kuitenkin useita, monimutkaisia asioita. Tekoälyn on vielä vaikea kategorisoida niitä, ja se sekoittaa niitä keskenään.”

Sovellus toimii erillään potilastietojärjestelmästä. Jos esimerkiksi tuttu potilas tulee kontrollikäynnille, tekoäly ei usein saa kiinni tilanteesta, vaikka sille syöttäisi esitietoja.

”Lääkkeet menevät järjestään pieleen. Pitkävaikutteisen peruskipulääkkeen tilalle tekoäly voi ehdottaa eturauhassyövän lääkettä”, Nicklén kertoo.

Muistin tukena sovellus on hyvä. Se on jo oppinut käytössä paljon. Lääkäreillä riittää luottoa siihen, että tulevina vuosina tekoäly oikeasti tehostaa työtä.

”Vierastan turhaa käyttöä: sitä että kaikki kysytään tekoälyltä. Mutta olisi hienoa, jos työkuormitus vähenisi ja voisi hoitaa enemmän potilaita”, Jormanainen sanoo.

Nummelan terveysasemalla tekoälytallennusta alettiin pilotoida toissa vuonna. Nykyisin tekoäly kirjaa vastaanottoja jo monessa terveyskeskuksessa ja lääkäriasemilla.

Tarve työn tehostamiseen on ilmeinen: sosiaali- ja terveysministeriö selvitti, että soteammattilaiset käyttävät kirjaamiseen keskimäärin jopa yli kolme tuntia päivittäin.

Reaaliaikainen puheentunnistus saneluissa ei ole uutta. Uudet tekoälyratkaisut kuitenkin tekevät enemmän: jäsentävät, tiivistävät, päättelevät asiayhteyksiä, tunnistavat puuttuvia tai ristiriitaisia tietoja, ehdottavat diagnoosikoodeja.

Tekoäly saattaa jopa omatoimisesti heittää kirjauksiin lääkärilatinaa, josta lääkäreitä on patisteltu eroon. Lääkärin saneluihin verrattuna se on joskus proosallisempi mutta usein ohittaa ja tiivistää liikaa: kuittaa vain ”potilaan toimintakyky hyvä”.

”Lääkärinlausuntoa ajatellen on kuitenkin tärkeää kuvata, kuinka korkealle potilaan käsi nousee ja pystyykö hän käymään suihkussa itse”, Nicklén sanoo.

Suuri lupaus on se, että lääkäriltä vapautuu aikaa potilaan kohtaamiseen. Käykö niin?

Varmaan silloin, jos lääkärillä on ennen mennyt paljon aikaa koneella kirjoittamiseen, pohtivat Jormanainen ja Nicklén. Heille isoin muutos lienee se, että he puhuvat enemmän ääneen tekemisistään ja huomioistaan.

”Potilaat ovat innoissaan iästä riippumatta. Välillä saatan näyttää, mitä sovellus on tehnyt, jos he haluavat nähdä”, Nicklén sanoo.

Potilaille vastaanottokirjausten automatisointi on näkyvä esimerkki tekoälystä.

Kielimallien ohella terveydenhuollossa käytetään monenlaisia koneoppimiseen ja syviin neuroverkkoihin perustuvia järjestelmiä. Ne ennustavat riskejä, optimoivat hoitoa, analysoivat kuvia ja näytteitä.

Husin Siltasairaalassa magneettikuvauksia on nopeutettu tekoälyn avulla. Vähemmästä datasta saadaan riittävän laadukas kuva ja ehditään kuvata useampia potilaita.

Keravan röntgenissä tekoäly tunnistaa aikuisten akuutit murtumat röntgenkuvista. Hoitava lääkäri saa tekoälyn analyysin käyttöön jo ennen radiologin lausuntoa.

Oulun yliopistollisessa sairaalassa käytetään tekoälyä silmänpohjakuvauksissa diabetespotilaiden retinopatian seulonnassa. Kuopion yliopistollisen sairaalan päivystyksessä tekoäly auttaa tunnistamaan ikäihmisten lääkityksen vakavia riskejä.

Husin Ruuhkamittari seuraa ensihoidon, päivystysten ja leikkaussalien tilannetta, ennustaa kuormitusta ja auttaa ohjaamaan resursseja oikeisiin paikkoihin.

Tekoälyä käytettiin jo lähes vuosikymmen sitten ennakoimaan keskosvauvojen sepsiksen eli verenmyrkytyksen riskiä. Se tunnistaa aivoverenvuodon TT-kuvista. Jatkossa se auttaa myös rintasyövän seulonnassa.

Psykiatrian alalla on kiinnostuttu tekoälyn käyttämisestä riskien ennustamisessa. Oikeuspsykiatrian........

© Suomen Kuvalehti