Saako opettaja paljastaa arvonsa?

Opettaja Eenariina Hämäläisen mielestä koulussa pitäisi olla kaikille yhteistä etiikan opetusta.

Viime syksynä kokoomuslainen kansanedustaja ja Espoon kaupunginvaltuutettu Tere Sammallahti ehdotti, että kaupunki voisi käyttää opettajien itse tekemiä oppimateriaaleja korvaamaan osittain kustantamojen materiaaleja. Säästysi rahaa.

Sama kuin vaatisi putkiasentajaa valmistamaan putkileikkurinsa ja lääkäriä stetoskooppinsa, opettaja Eenariina Hämäläinen kommentoi Helsingin Sanomien mielipidekirjoituksessa.

Hämäläinen opettaa elämänkatsomustietoa, filosofiaa, historiaa ja yhteiskuntaoppia. Huhtikuisena perjantaina viikon viimeinen tunti on juuri päättynyt Tampereen yhteiskoulussa, joka on ilmaisutaidon lukio Aleksanterin kirkkopuiston laidalla.

Hämäläisen työviikko sen sijaan ei ole ohi. Hän tekee myös oppikirjoja. Toinen työ vie paljon vapaa-aikaa.

Oppimateriaaleja ei tekaista tuosta vain. Opettajat laativat omiakin materiaaleja, mutta ne eivät korvaa oppikirjoja, joissa voi olla viisi kirjoittajaa, kaksi kustannustoimittajaa, useita asiantuntijalausujia ja käsikirjoitusta kommentoivia opettajia. Pitää miettiä pedagogiikkaa, kieltä, puolueet­tomuutta, tiedon ajantasaisuutta, moninaisuutta.

”Olisin halunnut kutsua Sammallahden oppikirjantekijäryhmän kokoukseen kuuntelemaan, miten debatoimme jostain sanavalinnasta”, Hämäläinen sanoo.

”En itsekään haluaisi, että opiskelijani lukisivat vain minun kirjoittamaani.”

Hämäläinen on opettanut Tampereen yhteiskoulussa yli 20 vuotta. Hän tekee myös keikkoja kouluttajana ja puhujana – ja tarttuu nopeasti läppäriin, jos mediassa nousee aihe, josta pitää laatia mielipidekirjoitus. Yksi sydämenasia on etiikan opetus.

Taas se alkaa, hän ajatteli, kun puhe uskonnon ja elämänkatsomustiedon yhdistämisestä virisi opetusministeri Anders Adlercreutzin johdolla. Ei niin, ettei olisi syytä keskustella. Keskustelu vain aina palaa uskontoväittelyihin. Keskeinen osa katsomusopetusta on myös etiikka: oikean ja väärän pohtiminen, moraalisen harkintakyvyn kehittäminen.

”On pöyristyttävää, että meillä on yhä järjestelmä, jossa hyvän ja pahan kysymyksiä ei pohdita yhdessä vaan jakaudutaan ryhmiin ja yksi oppilas ehkä lähtee bussilla toiseen kouluun. Kyllähän eri taustoista tulevat opiskelevat samaa yhteiskuntaoppiakin.”

Hämäläisen mukaan etiikan tulisi olla yhteistä, mutta yhteisessä katsomusaineessa riskinä on se, että sitä määrittelisi uskonto. Adlercreutz totesi, että evankelisluterilainen uskonnonopetus olisi hyvä pohja uudelle aineelle.

Etiikan voisi luontevasti kytkeä filoso­fiaan, Hämäläinen sanoo. Filosofiaa on ehdotettu oppiaineeksi myös peruskouluun.

Hämäläinen väitteli toissa vuonna tohtoriksi etiikan opetukseen liittyvistä debateista. Etiikkaa on yritetty saada yhteiseksi oppisisällöksi 1920-, 1960-, 1990- ja 2010-luvulla. Perusteet suvaitsevaisuuden ja yhteisen etiikan edistämisestä ovat olleet aina yllättävänkin samoja. Niin myös väitteet, että katsomusryhmien olisi mahdotonta löytää yhteistä etiikkaa.

”Tietyistä arvoista on päästy sopuun peruskoulun........

© Suomen Kuvalehti