Lisämiljardeja puolustukseen

Kokosimme politiikan viikon kiinnostavimmat käänteet. Mitä tapahtuu kulisseissa ja mikä kuplii pinnan alla?

Mitä politiikassa tapahtui tällä viikolla? Hukkuiko olennainen uutistulvan alle?

Suomen Kuvalehti seuraa ja analysoi politiikan tärkeimmät käänteet. Kerromme, mistä kulisseissa puhutaan ja mitä kuplii pinnan alla. Politiikan toimittaja Robert Sundman kokosi tämän viikon kiinnostavimmat puheenaiheet.

Tämä hallitsi keskustelua

Eduskuntapuolueiden yhteinen työryhmä luovutti tiistaina puolustusministeri Antti Häkkäselle (kok) maanpuolustuksen kehittämistä koskevan loppuraportin. Raportissa arvioidaan, että puolustusmäärärahojen tarve nousisi lähivuosina jopa yli 14 miljardiin euroon.

Arvio perustuu työryhmän saamaan tietoon ”puolustuksen toimintaympäristöstä sekä pitkän aikavälin resurssi- ja kehittämistarpeista”.

Puolustusbudjetin nosto tälle tasolle ylittäisi selvästi Natossa sovitun yhteisen tavoitteen. Sen mukaan maiden tulisi käyttää vuoteen 2035 mennessä 3,5 prosenttia bruttokansantuotteestaan (bkt) suoriin puolustusmenoihin.

Nato-tavoitteenkaan täyttäminen ei ole yksinkertaista. Eduskuntapuolueet ovat sopineet niin kutsutusta velkajarrusta, joka vaatisi alustavan arvion mukaan ensi vaalikaudella 8–11 miljardin euron edestä menoleikkauksia ja veronkorotuksia.

Summa nousisi useilla miljardeilla, mikäli seuraava hallitus haluaisi lisäksi täyttää kaikki Puolustusvoimien toiveet. Valtiovarainministeriöstä vahvistetaan Suomen Kuvalehdelle, ettei nykyisissä sopeutusarvioissa ole otettu huomioon uudessa raportissa esitettyjä lisätarpeita. Käytännössä jokainen lisämiljardi Puolustusvoimille tarkoittaisi siis samansuuruisia säästöjä muualta.

Lisäksi ministeriö arvioi, että panostukset lisäisivät valtion velanottoa. Näin........

© Suomen Kuvalehti