Iranin sota käy kalliiksi

Vaikka akuutti konflikti ratkeaisi nopeasti, sodan aiheuttamat tuhot voivat vaikuttaa pitkäkestoisesti energian hintoihin.

Lähi-idän kärjistynyt tilanne on nostanut energian hinnat polttavaksi puheenaiheeksi Euroopassa. Se oli myös yksi pääaiheista, kun EU-johtajat kokoontuivat Brysselissä 19. maaliskuuta.

Useat EU-maat vaativat kokouksen alla kevennyksiä päästökauppasääntelyyn kohonneiden energian hintojen vuoksi. EU:n päästökauppajärjestelmä (ETS) edellyttää esimerkiksi energiantuottajia ostamaan päästöoikeuksia unio­nin yhteiseltä markkinalta.

Pääministeri Petteri Orpo (kok) piti voittona, että järjestelmän ”perusteisiin” ei puututtu.

”Tämä on Suomelle kriittinen kysymys”, Orpo sanoi suomalaistoimittajille kokouksen jälkeen.

”Me olemme sitoutuneet tähän järjestelmään, ja teollisuutemme on investoinut kymmeniä miljardeja euroja puhtaan energian tuotantoon sekä puhtaisiin tuotteisiin. Jos muuttaisimme Euroopan tasolla linjaa, se olisi erittäin huono asia.”

Johtajat sopivat, että tästä huolimatta jäsenmaat voivat tehdä ”lyhyen tähtäimen kansallisia, väliaikaisia ja kohennettuja toimia” energian hinnan vakauttamiseksi.

”Jo ennen kriisiä mutta erityisesti sen jälkeen hinnat ovat olleet kriittisellä tasolla. Monille maille se tuottaa vaikeuk­sia.”

Energian hinta on ollut voimakkaassa nousussa ympäri maailmaa sen jälkeen, kun Israel ja Yhdysvallat iskivät Iraniin helmikuun lopulla.

Iran on sulkenut Hormuzin­salmen, ja esimerkiksi Britannian yleisradioyhtiö BBC:n analyysin mukaan maa päästää läpi lähinnä omia sekä joitakin ”ystävällismieliseksi” tulkittuja kuljetuksia. Salmen läpi on kulkenut aiemmin merkittävä määrä maailman öljy- ja lng-kuljetuksista. Lng on nesteytettyä maakaasua.

Vaikka akuutti konflikti ratkeaisi nopeastikin, voi sodan aiheuttamilla tuhoilla olla pitkäkestoinen vaikutus energian hintoihin.

Iran on vastannut iskuihin tekemällä useita vastaiskuja Persianlahden maihin, joissa sijaitsee Yhdysvaltojen tukikohtia. Osa iskuista on kohdistunut maiden energia­infrastruktuuriin, kuten öljynjalostamoihin Saudi-Arabiassa ja Kuwaitissa sekä kaasulaitoksiin Qatarissa.

Esimerkiksi Qatarin kansallinen energiayhtiö QatarEnergy arvoi, että pelkästään Ras Laffanin teollisuusalueelle osuneet iskut aiheuttavat 20 miljardin dollarin eli noin 17 miljardin euron vuotuiset tulonmenetykset.

Korjaaminen kestää yhtiön arvion mukaan kolmesta viiteen vuotta, ja tämä vaikuttaa suoraan Qatarin kykyyn viedä kaasua Eurooppaan mutta erityisesti Aasiaan. Reutersille puhunut ministeri ennakoi 17 prosentin pudotusta tuotannossa tulevina vuosina.

Eurooppa tuo kaikesta kaasustaan hieman alle neljä prosenttia Qatarista. Tilanne on vaikeampi Aasian maille, kuten Pakistanille ja Intialle.

”Kohtaamme uuden energia­shokin, joka on kallis Euroopalle ja Aasialle”, arvioi Ranskan ulkopoliittisen instituutin (IFRI) johtaja Thomas Gomart.

Hän hakee nykyiseen tilanteeseen verrokkia 1970- ja 1980-luvuilta. Tuolloin Lähi-idän epävakaa tilanne synnytti niin ikään energiashokin, öljykriisin. Sen seurauksena eurooppalaiset maat alkoivat ostaa energiaa Neuvostoliitosta. Länteen kulkevat kaasuputket huolestuttivat ja hermostuttivat Yhdysvaltoja.

Euroopan maiden strategia osoittautui vääräksi, kun Venäjä hyökkäsi Ukrainaan alkuvuodesta 2022. Viime vuosina maat ovat pikemminkin suunnanneet jälleen Lähi-itään energiaa ostaakseen.

Gomart uskookin, että mitä pidempään konflikti jatkuu ja mitä laajemmaksi sen tuhot kasvavat, sitä varmemmin Euroopassakin alkaa taas haikailu venäläisen energian perään.

Yhdysvaltain presidentti Donald Trump päätti jo höllentää venäläiseen öljyyn kohdistuvia pakotteita ainakin 30 päiväksi.

”Uskoakseni on eurooppalaisia johtajia, jotka ajattelevat, että päätös oli oikea. He eivät sano sitä ääneen, mutta niin he ajattelevat”, Gomart sanoo Suomen Kuvalehdelle.

Yhdysvaltain valtiovarainministeri Scott Bessent perusteli pakotteiden höllentämistä ”energiamarkkinoiden vakauttamisella”, ja pian sen jälkeen öljyn hinta hetkellisesti laskikin.

Fossiilisen energian saatavuuden vaikeutuminen voi vauhdittaa myös panostuksia vihreään siirtymään.

Gomart huomauttaa, että Eurooppa on tällä hetkellä paremmassa asemassa kuin aiem­min. Ydinvoiman ja vihreän energian saatavuus on lisääntynyt, mikä pehmentää Lähi-idän tilanteen aiheuttamaa shokkia.

Energian hinta aiheuttaa kuitenkin paineita myös Yhdysvalloissa. Venäjä-päätöksen lisäksi valtiovarainministeri Bessent kertoi 20. maaliskuuta, että maa höllentää Iraniin kohdistettuja öljypakotteita.

Yhdysvallat siis sallii tietyin ehdoin öljyn ostamisen maalta helpottaakseen energiatilannetta, joka syntyi sen hyökättyä maahan.

Pian tämän jälkeen esimerkiksi The Washington Post kertoi, että sodan päätavoitteeksi näyttää nousevan salmen avaaminen. Tämä tarkoittaisi, että sodan tavoite on purkaa sodan itsensä ai­heuttama tilanne.

”Tilanne Hormuzinsalmen suhteen oli täysin odotettu – paitsi Yhdysvaltojen hallinnossa. He ilmeisesti ajattelivat, että Iraniin voisi iskeä ja iranilaiset pysyisivät vain hiljaa”, Gomart sanoo. 

Oletko jo tilaaja? Kirjaudu sisään tästä.

Viikon kuva Ohi maalin: poika leikki räjähtämättömän ohjuksen vierellä Syyriassa 1 MIN

Ohi maalin: poika leikki räjähtämättömän ohjuksen vierellä Syyriassa

Uhrit voisivat nimetä rikoksiin syyllistyneitä vaikutusvaltaisia miehiä, eri lähteet kertovat. Hyvä selitys Epsteinin verkoston uhreina oli jopa satoja tyttöjä – Miksi uusia vankeus­tuomioita ei ole annettu? 2 MIN

Epsteinin verkoston uhreina oli jopa satoja tyttöjä – Miksi uusia vankeus­tuomioita ei ole annettu?

Ruuhkan selvittäminen jatkuu oikeudessa vuosia, arvioi viranomainen. talous Konkurssihakemukset ovat huipussa – ruuhkan selvittäminen jatkuu oikeudessa vuosia, arvioi viranomainen 4 MIN

Konkurssihakemukset ovat huipussa – ruuhkan selvittäminen jatkuu oikeudessa vuosia, arvioi viranomainen

Viikon kuva Nette Kiviranta pujotteli hopealle paralympialaisissa 1 MIN

Nette Kiviranta pujotteli hopealle paralympialaisissa

if('undefined'!==typeof dfp){dfp.displayAdslot("dfp__native-card-1_2");}

if('undefined'!==typeof dfp){dfp.displayAdslot("dfp__native-card-1_3");}

if('undefined'!==typeof dfp){dfp.displayAdslot("dfp__native-card-1_4");}

© Suomen Kuvalehti