Haluaako Venäjä neuvotella rauhasta vai ainoastaan pelata aikaa parantaakseen suhteitaan Yhdysvaltoihin?

Onko ”mahdollisuuksien ikkuna” Ukrainan rauhanneuvotteluille avautunut? Tutunkuuloista kysymystä on pohdittu Euroopassa jälleen tällä viikolla.

Kaikki lähti liikkeelle, kuten tavallista, Yhdysvalloista. Maan aloittama Iranin sota on nostanut polttoaineiden hintoja kaikkialla maailmassa.

Marraskuun välivaaleihin valmistautuva presidentti Donald Trump kertoi solmineensa Venäjän kanssa ”dieselsopimuksen” helpottaakseen amerikkalaisille koituvaa laskua. Venäläistä dieseliä matkaa Yhdysvaltoihin tällä viikolla.

Pienet polttoainetoimitukset tuskin merkittävästi auttavat amerikkalaisia kuluttajia. Sen sijaan kiristyvien pakotteiden vaihtuminen diilin oli iso poliittinen voitto Venäjän itsevaltaiselle johtajalle Vladimir Putinille.

Hänen lähipiirissään on epäilemättä seurattu tyytyväisinä myös Trumpin lausuntoja. Niiden mukaan Venäjä on ollut ”ihan hyvä” Ukrainalle, jonka presidentti Volodymyr Zelenskyi taas ”ei auta tilannetta juurikaan”.

Ukrainalaiset ovat raportoineet muun muassa elintärkeän amerikkalaisen tiedustelutiedon katkeamisesta. Samaan aikaan Venäjä on jatkanut iskujaan.

Yhdysvaltojen suhtautuminen Ukrainaan ja sen presidenttiin on vaihdellut Trumpin tammikuussa 2025 alkaneella presidenttikaudella avoimen vihamielisestä varovaisen myötämieliseen.

Samalla ovat vaihdelleet näkemykset siitä, millä ehdoilla Ukrainaan tulisi saada rauha. Eurooppalaiset johtajat ovat harjoittaneet pian kahden vuoden ajan sukkuladiplomatiaa, jossa Ukrainaa, Yhdysvaltoja ja eurooppalaisia liittolaisia on pyritty saattamaan samalle sivulle.

Välillä ponnistelut ovat olleet aktiivisempia, toisinaan ne ovat siirtyneet taka-alalle. Välillä länsiliittolaisilla on vaikuttanut olevan yhteinen tilannekuva, välillä tavoitteet ovat olleet äärimmäisen kaukana toisistaan.

Viime marraskuussa julkisuuteen tuli Trumpin hallinnossa valmisteltu 28-kohtainen suunnitelma sodan päättämiseksi. Esimerkiksi Norjan........

© Suomen Kuvalehti