Kaksijakoista ulkopolitiikkaa

Poliitikkojen tilannekuva on selontekoa synkempi. Suomeen on syntynyt kahden puheen kulttuuri.

Hallitus antoi huhtikuun puolivälissä eduskunnalle ajankohtaisselonteon ulko- ja turvallisuuspoliittisen toimintaympäristön muutoksesta.

Nyt valmistunut paperi täydentää vuonna 2024 hyväksyttyä varsinaista selontekoa, kun esimerkiksi presidentti Donald Trumpin hallinnon painotuksista ja niiden vaikutuksista Eurooppaan on saatu enemmän tietoa.

Etukäteen hallituksen esitykseltä odotettiin ennen kaikkea kahta asiaa: Miten hallitus sanallistaa Suomen suhdetta Yhdysvaltoihin, joka on muuttunut yhä epävarmemmaksi liittolaiseksi? Entä kuinka Suomen suhtautuminen ydinaseisiin kuvataan nyt, kun hallitus on ajamassa höllennystä ydinräjähteitä koskevaan lainsäädäntöön?

Ydinaseita koskeva ki­rjaus oli pääministeri Petteri Orpon (kok) aiemmin tekemän lupauk­sen mukainen: Suomi on sitoutunut ydinsulkusopimukseen (NPT) ja muihin kansainvälisiin velvoitteisiin eikä aio sijoittaa alueelleen ydinaseita rauhan aikana.

Selonteossa korostetaan, että Suomesta ei tule ydinasevaltiota. Valtiojohto pitää kuitenkin tärkeänä ”tiivistä vuoropuhelua” ydinasepolitiikasta läheisten liittolaisten kanssa ja on valmis tarkastelemaan myös uusia yhteistyömuotoja.

Suomi on asiakirjan mukaan sitoutunut Naton yhteiseen puolustukseen, mikä kattaa myös........

© Suomen Kuvalehti