Hyvät, pahat ja rumat

Suomeakin uhkaa demokratian menetys. Jopa itsenäisyys voi vaarantua, kirjoittaa Karina Jutila.

Teksti on julkaistu ensi kertaa Kanavassa 2/2026.

Tilanteessa on hyvä, paha ja ruma skenaario. Näin määritteli tasavallan presidentti Alexander Stubb, kun häneltä kysyttiin Donald Trumpin Grönlanti-uhkausten seurauksista (HS 22.1.2026).

Trump on pistänyt maailmanjärjestyksen uusiksi ja näyttänyt, millä vauhdilla vaaleilla valittu johtaja voi ajaa demokratiaa alas. Haluaisin kirjoittaa, että Trumpin teot ovat pysäyttävä esimerkki, mutta sitä ne nimenomaan eivät ole. Sekä Yhdysvalloissa että sen kumppanimaissa tekoja seurataan hämmästellen, mutta samalla niihin tottuen ja sopeutuen.

Euroopassa on otettava vakavasti se mahdollisuus, että yksinvaltainen ja impulsiivinen vallankäyttö leviää tänne. Suomessakin on syytä kysyä, kestääkö demokratiamme, ja jos ei kestä, mitä siitä seuraa. Tässä kirjoituksessa hahmottelen kolme skenaarioita.

Hyvä skenaario: demokratia kestää ja kehittyy.

Hyvä skenaario: demokratia kestää ja kehittyy.

Hyvässä skenaariossa suomalaiset havahtuvat Yhdysvaltain tilanteeseen. Täällä ei kuitenkaan nähdä vastaavaa demokratian alamäkeä, vaan uhat lujittavat kansanvaltaa ja Suomi kestää itsenäisenä parlamentaarisena demokratiana.

Tämä onnistuu, koska Trumpin ihailemisen sijaan suomalaisten enemmistö suhtautuu avoimen kriittisesti Yhdysvaltojen muutokseen ja haluaa estää demokratian korvautumisen autoritaarisella hallinnolla.

Hyvä skenaario edellyttää, että puolueissa, hallinnossa, talouseliitissä ja tavallisten kansalaisten tasolla ei sallita poikkeamia perinteisestä vallanjaosta. Lainsäädäntövalta, toimeenpanovalta ja tuomiovalta halutaan pitää erillään, eikä poliitikkojen käyttöön anneta Trumpille ja hänen kaltaisilleen tyypillisiä keinoja, kuten toimittajien ja tutkijoiden uhkailua, mielivaltaisia virkanimityksiä tai syytesuojan jakelua omille kannattajille ja kavereille.

Hyvässä skenaariossa demokratia ymmärretään konkreettiseksi rakenteeksi, joka pitää yhteiskuntaa kasassa ilman väkivaltaa. Sekä eliitti että kansalaiset haluavat turvata oikeusvaltion ja yhteiskunnan avoimuuden.

Päättäjät ymmärtävät tonttiensa rajat, kestävät erilaisia mielipiteitä ja hyväksyvät kompromissimenettelyjen kankeuden. Saneluvalta ei ole demokratian ominaisuus. Suomalaiset pitävät ehdottomana periaatteena, että voimakeinojen käyttö on rajattu valtiollisille turvallisuusinstituutioille eivätkä päättäjät voi suunnata väkivaltaa mielenosoittajia tai satunnaisia kulkijoita kohtaan.

Alistettu, pelokas väestö ei ole kansallinen etu eikä talouselämän toive Suomessa. Siksi monet, etenkin kotimarkkinayritykset, ottavat entistä vahvemman roolin kokonaisturvallisuuden rakentamisessa. Yritykset – ja eri alojen säätiöt – panostavat esimerkiksi väestön sosiaaliseen ja inhimilliseen pääomaan, tukevat kulttuuria ja sivistystyötä ja ymmärtävät myös kansalaisaktivismin roolin demokratiassa. Yritysten etu on, että työikäiset voivat hyvin, säilyttävät tulevaisuususkon ja kykenevät sitoutumaan pitkiin työuriin.Hyvässä skenaariossa poliitikot, yritysjohtajat ja kansalaisten selvä enemmistö ymmärtävät, mikä arvo on eri väestöryhmien yhteistyöllä sekä kansalaisyhteiskunnassa että työelämässä. Esimerkiksi maahanmuuttajien kotoutuminen ja nuorten pääsy työelämään nähdään luokka- ja sukupolvirajat ylittäväksi tehtäväks

Kansalaisyhteiskunnan uutta tulemista on sekin, että ikääntyneet halutaan nuorempien rinnalle vahvistamaan kansakunnan historiatietämystä ja hillitsemään ihmisten muutospelkoja. Yhteisöt ja järjestöt ovat myös turvan antajia ulkoisten uhkien edessä.

Hyvän skenaarion toteutuminen näkyy siinä, että eduskuntavaalit toteutetaan hyvän vaalitavan ja lakien mukaisesti ja vaalien jälkeen pystytään muodostamaan enemmistö- tai vähemmistöhallituksia, jotka nauttivat eduskunnan luottamusta. Yhtä olennaista on myös yhteiskunnan muiden instituutioiden ja perustuslain horjumaton asema. Riskialtis aika testaa tätä jatkuvasti, ei vain vaaleissa.

Valtiollisten instituutioiden vahva asema ei estä yhteiskunnan uudistamista. Kansanvallan kestokyvyn näkökulmasta olennaista on huolehtia järjestelmän edustuksellisuudesta.

Hyvässä skenaariossa osataan torjua sekä osattomuutta että radikalisoitumista. Esimerkiksi nuorten ja vähemmän koulutetun kansanosan äänen pitää kuulua niin, että sillä on tosiasiallista merkitystä.

Demokratian turvaaminen tarkoittaa yhteiskunnan toimintakyvyn turvaamista – sitä, että Suomi on kykenevä huolehtimaan alueestaan ja väestöstään ja kantamaan osansa kansainvälisestä vastuusta.

Paha skenaario: demokratia horjuu ja levottomuus jää päälle.

Paha skenaario: demokratia horjuu ja levottomuus jää päälle.

Pahassa skenaariossa merkittävä osa suomalaisista viehättyy Yhdysvaltain esimerkistä ja kokee trumpilaisen päätöksentekotavan selkeäksi ja tehokkaaksi.

Osalle relevantteja perusteluja ovat sääntelyn ja verotuksen keventäminen ja halu purkaa pohjoismainen hyvinvointivaltio. Osalle trumpilainen konservatismi kiinnittyy uskontoon ja perinteisten sukupuoli- ja perhearvojen puolustamiseen – woke-ajattelulle halutaan loppu. Mukana on myös arvostelukyvyttömiä, jotka luottavat jalustalle nostettuun johtajaan kaikessa mitä hän tekee tai sanoo.

Ihmiset eri tulo- ja varallisuustasoilta haluavat istuttaa tänne........

© Suomen Kuvalehti