Kohdistuuko epäluottamus pian jo kaikkiin venäjänkielisiin?

Turvallisuus ei saa syrjäyttää liberaaleja arvoja, kirjoittaa Arkady Moshes.

Yhä useammat tapahtumat tulkitaan osaksi Venäjän Eurooppaa vastaan käymää hybridisotaa. Samalla sodan painopiste on siirtymässä narratiiveista ja poliittisesta vaikuttamisesta aineellista vahinkoa aiheut­taviin tekoihin, mikä muuttaa politiikkaa määrittävien tekijöiden tärkeysjärjestystä.

Koska mikään valtio ei voi sivuuttaa sabotaasiyrityksiä, rajaprovokaatioita, hakkerihyökkäyksiä ja muita vastaavia toimia, ”turvallisuuden vahvistamisen” tarpeesta ollaan yhä yksimielisempiä.

Lähihistoria kuitenkin osoittaa, että turvallisuuden nostaminen ehdottomaksi prio­riteetiksi voi johtaa kielteisiin seurauksiin.

Tämän ymmärtämiseksi kannattaa tarkastella Yhdysvaltojen reaktiota syyskuun 11. päivän terrori-iskuihin. En viittaa epäonnistuneeseen sotilaalliseen väliintuloon Lähi-idän alueella vaan maan sisäiseen kehitykseen.

Ajattelen erityisesti vuoden 2001 Patriot Act -laista alkanutta lainsäädännön muutosten sarjaa, joka rajoitti liberaaleja vapauksia. Se laajensi turvallisuusviranomaisten valtuuksia tavalla, joka oli tuttu........

© Suomen Kuvalehti