Ahkera saunominen on hyväksi sydämelle. Mutta voiko lauteilla istumalla hidastaa Alzheimerin taudin syntyä?

Seniorisaunojat odottavat jo ulko-ovella. Suomen Saunaseura avautuu kello 13 Vaskiniemessä Helsingin Lauttasaaressa. Joukossa on paljon yli 80-vuotiaita.

”Teräsvaariosastoa”, sanoo Jouni Niiniaho. ”Liikuntakyky, näkö tai kuulo menee, mutta pää tuntuu toimivan monella iäkkäällä aktiivisaunojalla.”

Timo Lindgren komppaa vieressä. Ikämiehet istuvat tauoilla kahvion takkahuoneessa ja pitävät tietokilpailua, ”höppänöitä” ei lauteilla tapaa.

”Täällä on tosi teräväpäisiä kasi- ja jopa ysikymppisiä.”

63-vuotias Lindgren ja 51-vuotias Niiniaho ovat saunoneet lapsesta saakka. He kuuluvat himosaunojien heimoon: 3–6 kertaa viikossa.

Seurustelu ja saunominen kuuluvat samaan pakettiin. Lindgren viettää Vaskiniemessä 4–6 tuntia. Käy löylyssä ja uimassa neljä tai viisi kertaa, sen jälkeen istuu, syö ja juttelee tunnin takkahuoneessa. Sitten taas sama uudestaan.

Lindgren on huomannut, että iän kart­tuessa siirrytään miedompiin löylyihin. Myös ääretön kuumuus kiehtoo. Eräs kymmenen hengen ryhmä saunoo aina kuumimmassa saunassa tunnin ja vartin.

Savusaunassa numero 3 on alkuiltapäivästä 130–140 astetta.

”Se sauna on todella kuuma”, Lindgren sanoo. ”Ryhmä pitää kiukaan luukun koko ajan auki.”

Tappaako sauna suomalaisia?

Brittiarmeijan lääkäri H. Foster kirjoitti kirjeen tiedelehti Lancetiin elokuussa 1976. Suomessa kuolleisuus sepelvaltimotautiin oli maailman korkeimpia.

Foster kysyi, missä määrin sydänkuolemat johtuivat keski-ikäisten toistuvasta saunomisesta.

Sydänlääkäri Matti Romo jatkoi kirjeenvaihtoa Lancetissa. Helsingissä oli rekisteröity 1 631 äkillistä sydänkuolemaa reilun vuoden aikana. Vain kahdeksan oli sattunut saunassa.

Tapaus ei ollut ainoa, jossa epäiltiin suomalaisen saunan vaarantavan terveyden.

Puolessa vuosisadassa tilanne on kääntynyt päälaelleen. Saunatutkimukset ovat osaltaan innostaneet lauteille uusia saunojia niin Euroopassa kuin Yhdysvalloissa.

Saunoja ja kiukaita maailmalle vievä Harvia listaa verkkosivullaan ”kymmenen tieteellisesti todistettua saunan terveyshyötyä”. Parantaa unta, mielen hyvinvointia, sydänterveyttä, muun muassa. Myös monet asiantuntijat katsovat saunomisen vaikuttavan myönteisesti, vaikka tulkitsevat tuloksia varovaisemmin kuin kiuasyhtiö.

Yksi kiehtova kysymys on, voiko ahkerasti saunomalla estää tai hidastaa Alzheimerin taudin syntyä. Muistisairaudet yleistyvät vauhdilla. On arvioitu, että tautitapaukset vähenisivät puolella, jos sairauden puhkeamista saataisiin lykättyä viidellä vuodella.

Heinäkuussa 2026 kokenut terveystoimittaja Bill Gifford selvitti New Scientist -lehdessä saunan kaltaisten lämpöhoitojen mahdollisia hyötyjä aivoterveydelle.

”(–) olen vakuuttunut siitä”, Gifford kirjoitti, ”että kohdennettu lämpöhoito ansaitsee oman paikkansa pitkäikäisyyttä tuke­vien keinojemme joukossa.”

Tiede pääsi jyvälle saunomisen ja aivoterveyden yhteydestä vuonna 2016.

Kardiologi Jari Laukkasen johtamassa tutkimuksessa oli seurattu 2 315 miestä yli 20 vuoden ajan. Sydämen ja verisuonien lisäksi kiinnostivat aivot. Tutkimuksen havainto oli hämmästyttävä: 4–7 kertaa viikossa........

© Suomen Kuvalehti