Millaisia olisivat paluukeskukset?

EU antoi luvan Euroopan ulkopuolisille paluukeskuksille. Sisäministeriön mukaan asetus tehostaa palautuspolitiikkaa.

Euroopan maiden viranomaiset saavat uusia valtuuksia laittomasti maassa olevien ihmisten säilöönottamiseksi, pidättämiseksi ja karkottamiseksi. Maat saavat myös alkaa perustaa EU:n ulkopuolelle omia tai yhteisiä keskuksia, jonne palautuspäätöksen saaneet ihmiset voidaan lennättää odottamaan palauttamista.

Euroopan parlamentti ja jäsenmaiden ministerit pääsivät asiasta sopuun maanantai-iltana.

Tulos on hallituksen neuvottelutavoitteiden mukainen, sanoo erityisasiantuntija Emma Rimmanen sisäministeriöstä.

”Asetus tehostaa ja nopeuttaa palautuspolitiikkaa, tuo sinne uusia velvollisuuksia näille henkilöille, jotka ovat saaneet palautuspäätöksen ja tuo lisää vaihtoehtoja siihen, mihin henkilö voidaan palauttaa.”

Suomi palautti viime vuonna 36 prosenttia palautuspäätöksen saaneista. Se on yli EU:n keskiarvon, joka on 28 prosenttia.

Sisäministeriön tietojen mukaan Suomessa tällä hetkellä 670 ihmistä odottaa maastapoistamista. 530 henkilöä on merkitty kadonneeksi ennen kuin heidän palautuspäätöksensa on saatu pantua toimeen.

Maassa laittomasti olevien tarkkaa määrää on kuitenkin vaikea arvioida muun muassa siksi, että Schengen-alueen sisärajoilla ei tehdä rajatarkastuksia.

Kevään aikana Suomen hallitus on keskustellut muiden Pohjoismaiden kanssa paluukeskusten perustamisesta. Sisäministeri Mari Rantanen sanoi maaliskuussa Iltalehdelle, että maat ovat yksimielisiä siitä, että keskus tarvitaan. 

Toistaiseksi maat ovat kuitenkin vasta kartoittaneet, onko niillä samankaltaisia tavoitteita ja määränpäitä, toisivatko EU:n........

© Suomen Kuvalehti