Kaivos, jonka ei anneta kaatua

Terrafamen kaivos on toiminut Sotkamossa yksitoista vuotta. Tulos on ollut lähes aina tappiollinen. Nyt yhtiö haluaa kuivattaa lähijärven, jotta louhiminen voisi jatkua 2050-luvulle saakka.

Kaivosyhtiö Terrafame on kuljettanut tuhansia vieraita kaivoksen näköalapaikalle vuosien varrella. Kiinnostus jättimäistä kaivosta kohtaan on niin suurta, ettei kaikkia halukkaita pystytä ottamaan vastaan.

Yleensä avolouhoksen massiivinen koko aiheuttaa vierailijoissa hämmennystä. ”Ihan kuin olisi ulkomailla” tai ”sehän on kuin Grand Canyon”, kaivosta kuvaillaan.

Avolouhoksen mittakaavasta kertoo sekin, että kymmeniä tonneja painavat kaivoskoneet näyttävät louhoksen alemmilla kerroksilla lasten leluilta.

Louhoksen nimi ei ole Grand Canyon, vaan Kuusilampi. Lampea ei ole enää olemassa, sillä se jäi avolouhoksen alle vuonna 2008, kun Talvivaara aloitti toimintansa Sotkamossa.

Epäonnistunut Talvivaara ajautui ympäristökatastrofin seurauksena konkurssiin. Poliittisilla päätöksillä kaivos siirtyi valtiolle 2015. Alkoi Terrafamen aika.

Kesäkuun alkupuoliskolla Kuusilammen avolouhosta on kaivettu 260 metrin syvyyteen. Kaivosyhtiön tarkoitus on jatkaa kaivamista ainakin 450 metriin. Työtä pitäisi riittää ehkä vuoteen 2040 saakka.

Kuusilammen nikkeli- ja kobolttivarat eivät kuitenkaan riitä Terrafamelle. Yhtiö haluaa laajentaa metallien louhimista läheiselle järvelle, jonka nimi on Kolmisoppi.

Terrafame haluaa hyödyntää Kolmisopin alla olevia malmivaroja, ja siksi parin neliökilometrin kokoinen järvi pitäisi kuivattaa lähes kokonaan. Pitäisi myös rakentaa massiivinen pato.

Uuden louhoksen alle jäisi vesistön lisäksi metsää.

Terrafamen kaivospiiri on laaja, noin kuusikymmentä neliökilometriä. Jos sen kävelisi päästä päähän, aikaa kuluisi peruskävelyvauhdilla puolitoista tuntia. Alueelle mahtuisi 8 400 jalkapallokenttää.

Tällä hetkellä aktiivinen kaivosalue on noin kolmasosa koko kaivospiiristä.

Kaivosympäristö on pölyinen ja usein sumuinen. Alueella olevat bioliuotuskasat keräävät lämpöä ja haihduttavat nestettä ilmaan.

Jättimäiset kasat ovat koko kaivoksen perusidea: ne liuottavat malmista metalleja, joista valmistetaan akkukemikaaleja autoteollisuudelle.

Kolmisopin hanke muokkaisi ympäristöä merkittävästi. Terrafame on jo hakenut laajennukselle lupaa viranomaisilta.

Kaivosyhtiöllä on tukeva selkänoja toiminnalleen. Korkein hallinto-oikeus (KHO) antoi sille merkittävät ennakkopäätökset koko toimintaa koskevaan ympäristö- ja vesitalouslupaan helmikuussa 2026.

Käytännössä oikeuden päätös mahdollistaa kaivoksen laajentamisen, kunhan lupaviranomainen näyttää hankkeelle vihreää valoa.

Laajennuksen seurauksena louhinnasta syntyisi satoja miljoonia tonneja sivukiveä, jonka joukossa on myös mustaliusketta.

Mustaliuske on yleinen kivilaji Suomen maaperässä, ja se sisältää myös rikkiä. Tutkimusten perusteella rikkipitoinen musta­liuske rapautuu helposti joutuessaan teke­misiin ilman ja veden kanssa. Tästä puolestaan seuraa happamoitumista ja raskasmetal­lien liukenemista ympäristöön.

Riskin hallitsemiseksi kaivosyhtiölle annettiin lupa käyttää jäte- ja sivukivialueiden pohjarakenteissa muovia. Muovirakenteiden käyttöiäksi viranomaiset ovat arvioineet noin 500 vuotta.

KHO:n tuomareiden päätös kaivoksen luvista syntyi täpärästi äänin 4–3.

Kaivoksen johto oli oikeuden ratkaisuun tyytyväinen.

”Päätökset mahdollistavat uuden strate­gian toteuttamisen suunnitellusti ja vähentävät luvitukseen liittyviä taloudellisia riskejä…”, kirjoitti Terrafamen toimitusjohtaja Antti Koulumies yhtiön tiedotteessa heti oikeuden päätöksen jälkeen.

Oikeuden lisäksi lisävauhtia Terrafamella antaa Euroopan unioni. Kolmisopin laajantumishankkeelle on myönnetty kriittisten raaka-aineiden asema, koska kaivos tuottaa strategisiksi........

© Suomen Kuvalehti