Hiiltä nielevää betonia Suomesta

Tapio Vehmas kehitti hiilinegatiivista betonia ja päätyi yrittäjäksi. Tutkijaa potki eteenpäin ”kiukkuinen nainen” Teknologian tutkimuskeskus VTT:ltä.

Hollolalaisen Rakennusbe­toni ja Elementti Oy:n tehtaan pihalla seisoo valkoinen tankki, jossa on nesteytettyä hiilidioksidia. Kyljessä lukee Carbonaide. Nestettä mahtuu enimmillään 22 000 litraa.

Tankista hiilidioksidi kuljetetaan putkistoa pitkin betonitehtaaseen, jossa se ikään kuin pumpataan betonin sisälle. Hiilidioksidi kivettyy osaksi massaa. Betoni imee itseensä hiilidioksidia jo nyt koko käyttöikänsä ajan, mutta Carbonaiden tekniikka ottaa askeleen eteenpäin.

Hiilidioksidin hyödyntäminen prosessissa pienentää betonin hiilijalanjälkeä, sillä se vähentää sementin tarvetta ja mahdollistaa hiilidioksidin varastoimisen.

Carbonaiden toimitusjohtaja Tapio Vehmas ei halua puhua ”vihreästä betonista”, vaikka hänen yhtiönsä kehittämän betonin laskennallinen hiilijalanjälki on negatiivinen: -60 kiloa hiilidioksidia betonikuutiota kohden. Tavallisen betonin hiilidioksidipäästöt ovat noin 300 kiloa kuutiolta.

”On sitä nimeä mietitty, muttei ole vielä keksitty. Vihreää betonia markkinoivat monet muut vähähiilisen betonin valmistajat.”

Carbonaiden ”miinusbetonilla” on edellytyksiä mullistaa rakentamista, sillä betoni on yksi maailman yleisimmistä rakennusmateriaaleista. Sitä alettiin käyttää jo antiikin Rooman aikana. Peräti kahdeksan prosenttia maailman hiilidioksidipäästöistä liittyy sementtiin, joka on betonin tärkein sidosaine.

Maailmalla rakentaminen keskittyy etenkin Kiinaan ja Intiaan, joissa asuu yhteensä miljardeja ihmisiä. Hiilen sitominen betoniin laajassa mittakaavassa olisi merkittävä ilmastoteko, mutta se loisi myös uutta liiketoimintaa. Nyt betonimarkkinoiden arvoksi on määritelty yli 100 miljardia euroa.

Betonia valmistetaan vuosittain peräti kymmenen miljardia kuutiota. Se tekee reilun kuution jokaista maailman asukasta kohden.

Suomalainen Carbonaide on startup-yhtiö, joka on perustettu vuonna 2022. Sen perusta on Teknologian tutkimuskeskus VTT:n tutkimusprojektissa, jossa Tapio Vehmas oli mukana. Hän on taustaltaan VTT:n tutkija ja kemisti.

Hollolalainen Rakennusbetoni ja Elementti Oy on ensimmäinen betonitehdas, jossa hiilinegatiivista Carbonaide-betonia valmistetaan.

Teknologian on ottanut käyttöönsä myös joensuulainen Lakan Betoni ja pieksämäkeläinen Lipa-Betoni.

Tällä hetkellä hiilinegatiivinen betoni on noin parikymmentä prosenttia kalliimpaa kuin tavallinen betoni.

Vehmaksen mukaan hintaa nostaa osittain se, että hiilinegatiivisen betonin arvoon on lisätty CDR-krediitti. Se on yrityksille vapaaehtoinen tapa kompensoida päästöjä.

Carbonaiden tavoitteena on ollut käynnistää kymmenen tuotantoyksikköä Pohjoismaissa vuoteen 2026 mennessä. Tavoite asetettiin kolmisen vuotta sitten.

Se ei ole täysin toteutunut, mutta neuvottelut teknologian viemiseksi Tanskaan, Saksaan ja Sveitsiin on aloitettu.

”Kyselyjä on tullut myös Japanista ja Meksikosta. Hankkeiden investointipäätöksistä ja aikatauluista ei ole kuitenkaan tarkkaa tietoa”, Vehmas sanoo.

Yhtiö pyrkii aktiivisesti laajentumaan myös länsinaapuriin, ja myyntijohtaja pitää konttoria Tukholmassa. Toistaiseksi ruotsalaiset ovat kuitenkin olleet nihkeitä aloittamaan........

© Suomen Kuvalehti