Pieni kylä voittamattomia savolaisia

Suomalaiset juovat olutta vuosi vuodelta vähemmän, ja moni panimo on vaikeuksissa. Iisalmelainen Olvi kuitenkin investoi ja laajenee myös ulkomailla.

Kun astuu sisään iisalmelaiseen pubiin, sopiikin odottaa, että kaikki hanatuotteet ovat Olvin panemia.

Televisio tuuttaa tiistai-iltapäivänä talviolympialaisia. Puolenkymmentä äijää seuraa, kuinka Ilkka Herola kamppailee yhdistetyn hiihto-osuudella olympiamitalista. ”Hiihä nyt”, miehet huutavat.

Vähitellen valkenee, että norjalainen ja itävaltalainen hiihtävät Herolalta karkuun, mutta pronssimitali näyttää varmistuvan. Baarissa ollaan tyytyväisiä. ”Helvetin hyvä suoritus.” Onhan Herola Siilinjärveltä eli Pohjois-Savosta, kuten iisalmelaisetkin.

Pronssimitalin kunniaksi tai ihan muuten vaan seurue tilaa uudet oluet. Merkki ei vaihdu.

Suomessa toimii kolme isoa panimoyhtiötä. Menneinä vuosina pienempiä suomalaispanimoita haalineet Sinebrychoff ja Hartwall ovat nykyisin tanskalaisten juomajättien omistuksessa.

Olvi oli vuosikymmeniä niitä selvästi pienempi haastaja, jolla oli käytännössä vain kaksi tunnettua olutmerkkiä: Olvi ja Sandels. Nyt se on kolmesta panimosta selvästi suurin. Markkinaosuus oluissa on yli 50 prosenttia.

Iisalmelaispanimo on kasvanut ja vallannut markkina-asemaa aikana, jona oluen kulutus on kääntynyt laskuun.

Suomalaiset juovat vuosi vuodelta vähemmän alkoholijuomia. Myös kauppoihin tuodut hard seltzerit ja lonkerot ovat nakertaneet oluen suosiota.

Tilastoitu oluen kulutus on vähentynyt vuosikymmenessä peräti parikymmentä prosenttia. Silti olutta juodaan reippaasti yli 300 miljoonaa litraa vuodessa.

Kun määrän jakaa yli 15-vuotiaiden suomalaisen kesken, tekee se nelisen tölkkiä olutta viikossa. Moni ei juo lainkaan, jolloin keskikulutus on vain suuntaa antava luku.

Jotkut jopa saattavat juoda neljä tölkkiä vuoden jokaisena päivänä.

Itäisessä Suomessa ei ole ollut juuri ilon aiheita viime vuosina. Venäjän aloittama täysimittainen hyökkäyssota Ukrainassa sulki itärajan ja tyrehdytti venäläisten matkailijoiden virran neljä vuotta sitten.

Olvi on harvinainen valopilkku. Yhtiön hallitus päätti pari vuotta sitten investoida 45 miljoonaa euroa uuteen, Saksasta hankittuun keittämöön ja korkeaan varastoon sekä siihen liittyvään laatikkokeräilyyn.

Rakennusurakka on lähes valmis ja uusi keittämö otetaan käyttöön kevään 2026 aikana. Vanha, vuonna 1989 rakennettu laitos puretaan.

Keittämöä pidetään panimon sydämenä. Siellä mallas, vesi ja humala yhdistetään ja keitetään. Syntyy vierrettä.

Sitten juomaan lisätään hiiva ja parin kolmen viikon kuluttua lagertyyppinen olut on suodattamista ja pakkaamista vaille valmis myytäväksi.

Oluen laatua tarkkaillaan kemiallisesti ja mikrobiologisesti, mutta myös haistamalla ja maistamalla. Alkoholipitoisuuden, happojen ja katkeroiden sekä monien muiden kemiallisten kriteerien pitää täyttyä eikä oluessa saa olla bakteereja.

Panimo maistattaa jokaisen oluterän.

Maistaminen ei ole mielipidekysymys, sanoo yhtiön tuotanto- ja toimitusketjujohtaja Tomi Vuorinen.

”Koulutetut ammattimaistajat etsivät sieltä virhemakuja. Virhemakuja voidaan ostaa ulkopuolelta ja sekoittaa niitä maistamistilanteessa. Näin harjoitellaan virheellisten makujen löytämistä”, Vuorinen selittää.

Maistamiseen pitää olla myös tarkoin määritelty ympäristö: tilan pitää olla hajuton ja ilmanvaihdon toimiva. Myös sillä on merkitystä, minkä muotoisesta lasista olutta juodaan.

Toisin kuin viiniä makusteltaessa, olut on nielaistava, jotta maistaa muun maussa katkerot.

Iisalmessa koulutettuja maistajia on laboratoriotyöntekijöistä tuotantotyöntekijöihin. Opettelu perustuu työntekijöiden omaan halukkuuteen. Tällä hetkellä tehtaalla on viitisentoista maistajaa.

Panimo käyttää myös niin kutsuttuja maallikkomaistajia. Käytännössä kuluttajat arvioivat, minkä verran uudesta oluesta löytyy makeutta, katkeruutta tai esimerkiksi happoja.

Maallikkomaistajista ei kuulemma ole........

© Suomen Kuvalehti