Eurooppa suojelee samppanjaa ja juustojaan, mutta ei ymmärrä datan arvoa, sanoo europarlamentaarikko Aura Salla. Siksi alistumme amerikkalaisten tekno­logia­yritysten kehitysmaaksi.

Miksi te teette tämän itsellenne, Mark Zuc­kerbergilla oli tapana kysyä Aura Sallalta.

Kokoomuksen europarlamentaarikko oli entisessä työssään jatkuvasti tekemissä Metan johtajan kanssa. Salla toimi vuodet 2020–2023 Facebookin EU-asioista vastaavana yhteiskuntasuhdejohtajana Brysselissä.

Käytännössä se tarkoitti lobbaamista, sosiaalisen median jättiläisen asian ajamista Euroopassa. EU on Metalle tärkeä markkina-alue, jossa siihen kohdistuu enemmän sääntöjä kuin kotikentällä.

EU:n digisääntelyn ytimessä on yleinen tietosuoja-asetus, GDPR. Se asettaa yksityisyydensuojalle tiukat rajat. Niitä ylit­täessään yritykset joutuvat kysymään käyttäjän suostumusta. Netinkäyttäjille tämä näkyy suostumisikkunoiden klikkailuna.

Salla neuvoi Zuckerbergia, kun tämä valmistautui tapaamisiin EU-komissaa­rien kanssa. Siinä oli tekemistä. Politiikka ei kiinnostanut maailman rikkaimpiin ja vaikutusvaltaisimpiin kuuluvaa yritysjohtajaa, Salla kertoo. Sama päti moneen muuhunkin yhdysvaltalaiseen Facebook-kollegaan.

”On vaikea keskustella ihmisten kanssa, joiden ymmärrys yhteiskunnallisista asioista tai vaikka Euroopasta oli hyvin rajoittunutta”, Salla sanoo. Hän on tullut Naantaliin presidentin Kultaranta-keskusteluja varten.

Politiikka kiinnosti Metan johtoa lähinnä silloin, kun se jarrutti liiketoimintaa. Eu­rooppalainen säätely oli Zuckerbergille jatkuva ihmetyksen aihe. Hän kyseli toistuvasti, miksi EU rajoitti omien yritystensä toimintaa.

Nopeasti kasvavilla digimarkkinoilla riskinottokyky on valttia.

”Amerikkalainen mentaliteetti on ottaa riskejä ja pyydellä tarvittaessa anteeksi myö­hemmin. Euroopassa riskit pyritään pois­­tamaan jo lainsäädännössä, esimerkiksi GDPR-asetuksessa.”

Sallan mukaan Googlella, Amazonilla, Applella ja Metalla on ”valtavat lakimiesarmeijat”, joiden avulla ne vääntävät digisääntelyn tulkinnoista. Eurooppalaisilla yrityksillä ei ole vastaavia resursseja. EU on siis luonut digimarkkinoilleen epätasapainon, josta kärsivät ennen kaikkea omat yritykset.

Taitava lobbari kietoo viestinsä mieleenpainuviin anekdootteihin. Keväällä 2024 europarlamenttiin valittu Aura Salla on jälleen pestissä, jossa on tarkoitus vakuuttaa kuulijat liian digisäätelyn haitoista.

Näkökulma on kuitenkin toisenlainen kuin Metan palveluksessa.

Helmikuussa 2026 Salla valittiin EU-parlamentin toiseksi pääneuvottelijaksi Digital Omnibus -nimiseen hankkeeseen. Komission­ käynnistämän hankkeen tarkoituksena on keventää digitaalista sääntelyä.

EU sääntelee digiyrityksiä monin eri asetuksin. Niiden valvomiseen osallistuu toinen suomalainen eli komissaari Henna Virkkunen, joka on Sallan puoluetoveri. Molemmat kuuluvat keskustaoikeistolaiseen EPP-ryhmään.

Virkkusen vastuulla on digipalveluasetus. Se pyrkii estämään sitä, että somejättien alustoja käytetään demokratiaa tai turvallisuutta uhkaavalla tavalla. Painostuskeinona ovat sakot, mutta niitä on toistaiseksi määrätty niukasti.

Digijättien suitsimiseen luodut työkalut ovat vasta muutaman vuoden ikäisiä, eikä niiden toimivuudesta ole kertynyt paljon käytännön kokemuksia. Sääntelyn keventämiseen tähtäävä hanke kielii siitä, että myös komissio on tyytymätön uusiin työkaluihin.

Sallan vetämä uudistushanke puuttuu tietosuoja-asetukseen, joka on kaiken digisääntelyn ytimessä.

Meistä jokaisesta jää henkilötietoja, kun käytämme digipalveluja. Sääntelyä keven­täessään EU on nyt muuttamassa henkilödatan määritelmää.

Nykyisessä tietosuoja-asetuksessa henkilödataan kuuluvia tunnistetietoja on pitkä lista, esimerkiksi ihmisen fyysiset, taloudelliset ja kulttuuriset ominaisuudet.

”Euroopan komissio ymmärtää, että tekoälyn kehittämiseen tarvitaan myös nykysäädösten suojaamaa henkilödataa”, Salla sanoo.

Hänestä komissio on kuitenkin uudessa kirjauksessaan määritellyt henkilödatan liian­ epäselvästi.

”Se tarkoittaisi, että jokaisessa tapauksessa pitäisi arvioida erikseen, onko kyseinen........

© Suomen Kuvalehti