Öljyn hinnalla ohjuksia vastaan

Amerikkalaiset osaavat bensapumpulla laskea yksi ynnä yksi, kirjoittaa Matti Kalliokoski.

Mikä on Iranin vahvin ase Yhdysvaltoja vastaan? Vastaus ei taida olla inhimillisen kärsimyksen esiintuonti. Iranin vallanpitäjillä on niin paljon peiteltävää omassakin toiminnassaan, että tietoliikenneyhteyksien katkaiseminen on ollut houkuttelevaa.

Eikä uhrien määrä kaukana Lähi-idässä taida painaa kovin paljon yhdysvaltalaisten mieltä, kunhan omat sotilaat säästyvät pahimmalta.

Kahtiajakautuneessa maassa yhdysvaltalaisten suhtautuminen sotaan tuntuu riippuvan siitä, mitä mieltä oma leiri on. Jos presidentti sanoo taistelujen olevan hyvä asia, suuri osa hänen kannattajistaan seuraa perässä, vaikka perustelut vaihtelisivat päivittäin.

On kuitenkin herkkä kohta, johon Iran tähtää. Se on polttoaineiden hinta. Muutenkin elinkustannusten kanssa tuskailevat amerikkalaiset osaavat laskea yksi ynnä yksi, kun sota Persianlahdella tekee oman auton tankkaamisen kalliimmaksi.

Vastustajan aliarvioiminen on yleinen virhe sotimisessa. Yksi sen alalaji on kuvitella, että vastustaja ajattelee samalla tavalla kuin itse.

Yhdysvalloissa poliittinen johto ilmeisesti oletti, että Iranin ylimmän johdon eliminointi murentaisi koko hallinnon tai ainakin antaisi tilaa uusille vallantavoittelijoille.

Todellisuus on kuitenkin osoittautunut toisenlaiseksi. Irania ei johda pieni klikki vaan hallinto on läpeensä jyrkän uskonnollinen. Marttyyrin kohtalo ei ole kauhistus vaan on jopa tavoiteltavaa. Pako ulkomaille rahasäkin kanssa ei houkuttele.

Toinen virheoletus on ollut, että Iran lopulta varjelisi omaa taloudellista etuaan. Todellisuudessa, kun uhkana on vallanvaihto, pidäkkeitä on vähemmän.

Iran ei pysty haastamaan Yhdysvaltoja ja Israelia sotilaallisesti, mutta öljyn ja kaasun hinnan puskeminen korkeuksiin tekee jopa kipeämpää kuin terrori-iskuihin yllyttäminen. Ei haittaa, vaikka tuloksena olisi yleismaailmallinen talouskriisi.

Öljykriisit ovat aikaisemminkin saaneet alkunsa Lähi-idästä. Seuraukset ovat kuitenkin olleet arvaamattomia ja pitkäkestoisia.

Ensimmäisen öljykriisin seuraus 1970-luvun alkupuolella oli vuosien mittainen stagflaatio eli hitaan kasvuna ja korkean inflaation yhdistelmä. Kriisi paljasti länsimaiden öljyriippuvuuden.

Myös toinen öljykriisi 1970-luvun lopulla yllytti etsimään vaihtoehtoisia energianlähteitä, mutta Suomessa sillä oli myös muista maista poikkeava seuraus. Koska kauppa Neuvostoliiton kanssa oli pohjimmiltaan vaihtokauppaa, kallis öljy toi lisävauhtia idänkauppaan.

Jälkiviisas voisi sanoa, että talouden uudistuminen lykkääntyi, mikä syvensi 1990-luvun lamaa.

Viime viikot ovat jälleen muistuttaneet, että pyristely irti öljystä on paitsi ilmastoteko myös huoltovarmuuden kannalta viisasta. Fossiilitaloudesta irtautuminen heikentää ajan mittaan myös Venäjän kykyä rahoittaa sotiaan, vaikka maa saakin nyt varsinaisen lottovoiton.

Seuraavan kuukauden aikana nähdään tämänkertaisen kriisin suunta. Seuraukset voivat näkyä talouden lisäksi politiikassa. Äänestäjiään pelkäävä Yhdysvaltojen hallinto voi muuttua entistä arvaamattomammaksi. 

Oletko jo tilaaja? Kirjaudu sisään tästä.

Jopa rikostuomiota saaneet voivat toimia kunnan päättävissä elimissä. lukijalta Poliittinen vastuu ei ole tyhjää kummempi, kirjoittaa Hannu Luotola 1 MIN

Poliittinen vastuu ei ole tyhjää kummempi, kirjoittaa Hannu Luotola

Hallituksen esityksessä ei puhuta ydinaseiden maastaviennistä, Jukka Ukkola kirjoittaa pakinassaan. Ukkola Pakina: Ei tässä nyt olla päästämässä ydinaseita Suomeen noin vain 2 MIN

Pakina: Ei tässä nyt olla päästämässä ydinaseita Suomeen noin vain

Lain näkökulmasta tämä on todennäköisesti syrjintätapaus, kirjoittaa Arkady Moshes. Puheenvuoro Arkady Moshes: Suomen kansalaisuuteni sivuutettiin täysin Suomen valtion alueella 3 MIN

Arkady Moshes: Suomen kansalaisuuteni sivuutettiin täysin Suomen valtion alueella

Euroopan on löydettävä nopeasti tehokas tapa toimia muuttuneessa maailmassa, kirjoittaa Hiski Haukkala. näkökulma Hiski Haukkala: Kun tarvitaan päätöksiä, Euroopan ratkaisu on järjestää seminaari 3 MIN

Hiski Haukkala: Kun tarvitaan päätöksiä, Euroopan ratkaisu on järjestää seminaari

if('undefined'!==typeof dfp){dfp.displayAdslot("dfp__native-card-1_2");}

if('undefined'!==typeof dfp){dfp.displayAdslot("dfp__native-card-1_3");}

if('undefined'!==typeof dfp){dfp.displayAdslot("dfp__native-card-1_4");}

© Suomen Kuvalehti