Trumpin tullit leikkasivat vientiä

Euroopan unionin ja Yhdysvaltain tullisopu on jäissä. Unioni voi pyrkiä parempaan diiliin – jos uskaltaa.

Presidentti Donald Trumpin EU-maille asettamat tuontitullit vähensivät Suomen vientiä Yhdysvaltoihin viime vuonna. Viennin hiipuminen selviää helmikuun lopussa valmistuneista vuoden 2025 kauppatilastoista.

Pikavilkaisulla näyttää siltä, että Suomen vienti Yhdysvaltoihin itse asiassa kasvoi 11 prosenttia. Kasvu johtuu kuitenkin yhdestä 365 metriä pitkästä tavarasta, jossa on muun muassa kuusi vesiliukumäkeä.

Heinäkuussa Meyerin Turun telakalta toimitettiin amerikkalaiselle Royal Caribbean -varustamolle jättimäinen risteilyalus Star of the Seas. Laiva kasvatti Suomen vientiä 1,8 miljardilla eurolla.

Vuonna 2024 jättilaivoja ei valmistunut yhtään, vuonna 2023 niitä luovutettiin yksi. Todenmukaisempi kuva Trumpin tullien vaikutuksesta saadaan, kun risteilylaiva siivotaan pois tilastoista. Ilman laivaa Suomen vienti Yhdysvaltoihin ei noussut 11 prosenttia vaan laski 15 prosenttia vuonna 2025.

Viime vuosi oli tullipolitiikan vuoristorataa. Donald Trump asetti ensin huhtikuussa kaikelle tuonnille EU-maista 20 prosentin tullit. Ne jäädytettiin, kunnes Yhdysvallat ja EU pääsivät heinäkuussa sopuun 15 prosentin tullitasosta EU-maista Yhdysvaltoihin kulkevalle viennille.

Yleistullien lisäksi säädettiin alakohtaisia tulleja. Esimerkiksi teräksen tuonnille Yhdysvaltoihin on säädetty 50 prosentin tulli.

Tämän vuoden tammikuussa Donald Trump ehti uhata kymmenen prosentin lisätulleilla kahdeksaa Euroopan maata, jotka tukivat Tanskaa Grönlanti-kiistassa. Ne eivät kuitenkaan koskaan tulleet voimaan.

Alkuvuodesta 2026 vaikutti siltä, että vauhdikas tulliralli saattaisi jopa tasaantua. Helmikuun 20. päivä Yhdysvaltain korkein oikeus kuitenkin päätti, että Trumpin alkuperäiset yleistullit olivat laittomia.

Oikeus arvioi, että presidentti käytti taloudellisia hätätilanteita varten tarkoitettua lainsäädäntöä väärin päättäessään tulleista ilman kongressin hyväksyntää.

Trump ilmoitti välittömästi palauttavansa tullit uudelleen voimaan käyttäen toista lakia, jolla presidentti voi itse päättää korkeintaan 15 prosentin suuruisista ja 150 päivää voimassa olevista tulleista.

Jokaiselle maalle tai maaryhmälle erikseen neuvotellut tullit korvataan kaikkia koskevalla 15 prosentin tullilla. Voimaan tulivat 24. helmikuuta kuitenkin kymmenen prosentin tullit.

Asiantuntijankin saattaa olla vaikea pysyä selvillä, mikä on juuri tämänpäiväinen tullitilanne Suomen toiseksi suurimman vientimaan kanssa.

”Perustulli tuonnille Yhdysvaltoihin on tällä hetkellä kymmenen prosenttia”, sanoo kauppapolitiikasta vastaava johtaja Timo Vuori elinkeinoelämän edunvalvoja EK:sta.

”Mutta meidän käsitys on, että siellä valmistellaan uusia tulleja, jotka nostavat tullitason tuonnille EU:sta takaisin lähemmäksi sitä kesällä sovittua 15 prosenttia.”

Nämä tullit pyritään säätämään niin, että ne eivät vanhene 150 päivän kuluttua heinäkuussa, vaikka kongressi ei niitä vahvistaisikaan.

EU on tällä hetkellä varsin erikoisessa tilanteessa. Se on sopinut Trumpin hallinnon kanssa vapaaehtoisesti suuremmista tulleista kuin mitä Yhdysvallat on korkeimman oikeuden tullityrmäyksen jälkeen asettanut voimaan.

Presidentti Trump ja EU-komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen ilmoittivat heinäkuussa kauppasopimuksesta, jossa Yhdysvallat asetti lähes kaikelle tuonnille EU:sta 15 prosentin yleistullin. EU lupasi Yhdysvalloille nollatullit.

Unionin kauppaneuvottelijoita syytettiin pehmeydestä, kun maailman suurin kauppamahti suostui mukisematta nollatulleihin Yhdysvaltain periessä EU-tuonnilta 15 prosentin tullimaksun.

Kesän kauppasopimus ei ole vielä astunut voimaan EU:ssa, koska sitä ei ole hyväksytty Euroopan parlamentissa.

Yhdysvalloissa Trumpin ilmoittamat tullit tulevat voimaan yleensä muutamassa päivässä. Kun kongressilta ei lupia kysellä, tulevat tullit käyttöön heti kun kauppaviranomaiset ehtivät kirjoittaa niitä koskevat säädökset.

EU-parlamentti keskeytti sopimuksen hyväksymisen jo tammikuussa sen jälkeen, kun presidentti Trump oli uhannut useita Euroopan maita ylimääräisillä Grönlanti-tulleilla.

Nyt EU:n on arvioitava, kannattaisiko valmis sopimus hyväksymisen sijaan avata ja yrittää neuvotella sitä uudestaan unionimaille edullisemmaksi.

”Keväällä EU:ssa ehkä vähän pelästyttiin, kun puhuttiin sadan tai jopa kahden sadan prosentin tulleista”, Elinkeinoelämän keskusliiton Timo Vuori sanoo.

”Siksi oltiin valmiita ottamaan 15 prosentin tullit, vaikka aiemmin keskimääräinen tullitaso Yhdysvaltain kaupassa oli ollut 3–4 prosenttia. Nyt tilanne on muuttunut.”

Euroopassa haluttiin myös ulkopoliittisista syistä välttää ilmiriitaa presidentti Trumpin kanssa. Pelättiin Yhdysvaltojen irtautuvan Natosta ja jättävän Ukrainan oman onnensa nojaan.

Nyt näyttää siltä, että Yhdysvallat ei ainakaan toistaiseksi ole jättämässä Natoa. Ukrainan tukeminen taas on joka tapauk­sessa jäämässä muiden kuin amerikkalaisten vastuulle.

”Ei EU halua kauppasotaa, mutta kyllä tässä ehkä kannattaisi kovistella hieman, kun meitäkin kovistellaan. Itse olen sitä mieltä, että sekä 15 prosentin yleistullissa että alakohtaisissa tulleissa voisi olla mahdollisuutta”, Vuori sanoo. 

Oletko jo tilaaja? Kirjaudu sisään tästä.

Harvinaisissa tapauksissa vaaralliseksi katsottu tuomittu voisi istua jopa loppuikänsä vankilassa, hallitus esittää. Hyvä selitys Hallitus esittää Suomeen todellista elinkautista 2 MIN

Hallitus esittää Suomeen todellista elinkautista

EU:n säännöt voivat olla yhtä ankaria kuin Suomen omat. Miksi vasemmistoliitolle ei kelpaa puolueiden velkasopu? Miten on EU:n säästö­säännöt voivat olla yhtä ankaria kuin Suomen omat – miksi vasemmisto­liitolle ei kelpaa puolueiden velka­sopu? 2 MIN

EU:n säästö­säännöt voivat olla yhtä ankaria kuin Suomen omat – miksi vasemmisto­liitolle ei kelpaa puolueiden velka­sopu?

Viikon kuva Lomakaupunki Puerto Vallartassa paloi, kun huumekartelli kosti 1 MIN

Lomakaupunki Puerto Vallartassa paloi, kun huumekartelli kosti

Miljardisopeutus ei pääse katoamaan ihmisten mielistä. Se voi kääntyä myös itseään vastaan. analyysi Analyysi: Marssi kohti velkavaaleja alkoi – puolueiden pitäisi puhua sopeutuksista ruokkimatta toivottomuutta 4 MIN

Analyysi: Marssi kohti velkavaaleja alkoi – puolueiden pitäisi puhua sopeutuksista ruokkimatta toivottomuutta

if('undefined'!==typeof dfp){dfp.displayAdslot("dfp__native-card-1_2");}

if('undefined'!==typeof dfp){dfp.displayAdslot("dfp__native-card-1_3");}

if('undefined'!==typeof dfp){dfp.displayAdslot("dfp__native-card-1_4");}

kansainvälinen politiikka

© Suomen Kuvalehti