Lähtölaskenta avaruusvaaleihin

Suomesta on kehittynyt avaruusosaaja, mutta aihetta ei käsitellä poliittisena kysymyksenä. Siihen tarjoutuu mahdollisuus ensi kevään eduskuntavaalien alla.

Avaruus oli kylmän sodan aikana Suomelle poliittisesti jännitteinen toimintaympäristö.

Vallinneelle ”vanhan avaruuden” aikakaudelle oli ominaista valtio­vetoisuus, harvalukuiset satelliitit, suljetut markkinat ja suurvaltakilpailu. Avaruus oli sotilaallisesti niin latautunut ”läntinen alue”, että Suomi ei voinut varauksetta integroitua siihen Neuvostoliiton naapurina.

Lopputuloksena oli varovainen, molempiin suuntiin tasapainotteleva tiedevetoinen linja. Euroopan avaruusyhdistyksen ESA:n täysjäsenyyttä emmittiin pitkään, ja se astui voimaan vasta EU:hun liittymisen myötä.

Takamatkaa on sittemmin kiritty vauhdilla umpeen. Yksityisten yritysten, lukuisten pienikokoisten satelliittien ja tehokkaiden laukaisujärjestelmien ”uuden avaruuden” aikakaudella Suomesta on kehittynyt varteenotettava avaruusosaaja.

Samalla avaruustaloudesta on tullut merkittävä osa kansallista kilpailukykyä ja innovaatiopolitiikkaa. Sen kärjeksi on noussut avaruusteknologiayritys Iceyen alun perin siviilitarpeisiin kehittämä tutkasatelliittiteknologia, jota käytetään laajasti eri maiden sotilastiedustelussa.

Avaruusinfrastruktuurin rakentamiseen liittyy monenlaisia riskejä, kuten avaruusromun muodostuminen ja rakettipolttoaineen........

© Suomen Kuvalehti